Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) puhui tänään keskiviikkona todistajana Yhdysvaltain edustajainhuoneen oikeusvaliokunnassa Washingtonissa. Räsänen kertoi kuulemisessa oikeusprosessistaan Suomessa.
Eri oikeusasteet Suomessa ovat käsitelleet Räsäsen kirjoituksia, joita syyttäjä on pitänyt homoseksuaaleja loukkaavina. Nyt asia on korkeimman oikeuden käsittelyssä. Syyttäjä vaatii Räsäselle sakkorangaistusta kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Räsänen on kertonut saaneensa kutsun kuulemiseen oikeusvaliokunnan puheenjohtajalta, republikaanien Jim Jordanilta. Jordan esitteli Räsäsen kuulemistilaisuudessa sanomalla tätä ”eurooppalaisen sensuurin uhriksi”.
– Hän tviittasi raamatunlauseen ja joutui oikeuteen Suomen vihapuhetta koskevan lain nojalla. Juuri tällaista sensuuria eurooppalaiset haluavat maailmanlaajuisesti, Jordan väitti.
Kuulemisen jälkeen Räsänen sanoi Ylen kirjeenvaihtajan Ilmari Reunamäen haastattelussa, että toi mielestään Suomen tilanteen esiin tasapainoisesti ja totuudenmukaisesti.
– Mutta tämä tilannehan on sellainen, että vastataan vain kysymyksiin ja aika usein vastauksia toivotaan yhdellä sanalla. Kovin laajasti näitä ei pysty tässä yhteydessä tuomaan esiin, Räsänen sanoi.
Suomessa Räsäsen osallistuminen kuulemiseen sai etukäteen kritiikkiä. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén arvioi aiemmin keskiviikkona Ylelle, että Räsäsen kuuleminen tarjoaa Yhdysvalloissa yhden propaganda-aseen lisää voimille, jotka pyrkivät horjuttamaan EU:n ja Euroopan maiden vakautta.
Räsänen sanoi kuulemisen jälkeen Ylelle, ettei koe tulleensa hyväksikäytetyksi.
– Olen kokenut poliitikko, ollut 30 vuotta kansanedustajana, joten tiedän hyvin, miten politiikkaa pelataan ja käydään, Räsänen sanoi.
Räsänen: En ole loukannut ketään
Kongressin valiokunnan tilaisuuden otsikkona oli ”Euroopan uhka amerikkalaiselle sananvapaudelle ja innovaatioille”. Tilaisuus alkoi kello 17:n jälkeen Suomen aikaa ja päättyi runsaat kolme tuntia myöhemmin.
Puheena olleet aiheet vaihtelivat lopulta Yhdysvaltain siirtolaisviranomaisten toimista Minnesotassa Britannian maahanmuuttopolitiikkaan.
Kuulemiseen osallistui myös muun muassa irlantilainen asianajaja Lorcán Price, joka toimii kristilliskonservatiivisen Alliance Defending Freedom -järjestön (ADF) oikeudellisena neuvonantajana. ADF on kerännyt varoja Räsäsen oikeudenkäyntiä varten.
Yhdysvalloissa konservatiivikristityt ovat pitäneet Räsäsen oikeudenkäyntiä esimerkkinä sanan- ja uskonnonvapauksien kaventumisesta.
Kuulemistilaisuudessa Räsänen sanoi, ettei ole lausumillaan loukannut ketään, vaan on ilmaissut oman vakaumuksensa.
– Tapauksessa ei ollut missään vaiheessa kyse vain meistä vaan siitä, voidaanko syvän vakaumuksen rauhanomaista ilmaisua kohdella rikollisena tekona nykypäivän Euroopassa, Räsänen sanoi.
Räsänen viittasi ”meillä” Lähetyshiippakunnan piispaan Juhana Pohjolaan, joka on myös syytettynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsänen ja Pohjola kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.
Räsänen sanoi kuulemisessa luottavansa siihen, että sananvapaus voidaan turvata.
– Toiveeni on yksinkertainen: että Eurooppa ja demokraattiset kumppanimme pysyvät paikkoina, joissa jokainen voi puhua vapaasti, Räsänen sanoi.
Hän sanoi olevansa iloinen Yhdysvaltojen ja Suomen hyvistä suhteista ja toivovansa, että ne jatkavat vahvistumistaan.
Katso ote Räsäsen aloituspuheenvuorosta kuulemisessa:
Tutkija: Räsäsen oikeusjuttu on Trumpin hallinnolle hyödyllinen esimerkki
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén arvioi Räsäsen oikeusjutun Suomessa olevan presidentti Donald Trumpin hallinnolle hyödyllinen esimerkki.
Trumpin hallinto voi käyttää sitä propagandassaan, kun he pyrkivät luomaan kuvaa, että Euroopan demokratia on kriisissä, Lindén sanoi Ylelle.
Lindénin mukaan Räsänen ei kuitenkaan ole välttämättä niin tärkeä amerikkalaisille kuin Suomessa tulkitaan, vaan yksi monista esimerkeistä.
Yksittäisestä kuulemisesta ei sinänsä seuraa mitään erityistä, mutta Räsäsen vierailu kuulemisessa voi aiheuttaa Suomelle mainehaittaa republikaanien silmissä, Lindén arvioi.
Kuulemisissa kongressin jäsenet kuulevat esimerkiksi asiantuntijoita, viranomaisia tai yksittäisiä ihmisiä tietystä aiheesta. Tarkoitus voi olla hankkia tietoa ja näkemyksiä esimerkiksi esitetystä lainsäädännöstä tai arvioida hallinnon toimia. Kuulemiset voivat olla myös puhtaasti kartoittavia ajankohtaisista aiheista.