Länsiafrikkalaisessa Ghanassa on otettu isoja edistysaskeleita lasten malariakuolleisuuden vähentämisessä. Vielä vuosikymmen sitten lähes tuhat ghanalaislasta kuoli malariaan vuosittain. Viime vuonna kuoli 35.
WHO:n pari vuotta sitten hyväksymät rokotteet, sänkyjen ylle jaetut hyttysverkot sekä tehokkaampi malarian hoito ovat tehonneet.
Nyt hyvä kehitys on kääntymässä. Rokotteisiin on tänä vuonna vähemmän rahaa.
Lääketieteellisessä Lancet-lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan isot lahjoittajamaat leikkaavat tänä vuonna kehitysapuaan yli 11 prosenttia. Leikkaukset painottuvat köyhimpiin kehitysmaihin.
Tutkimuksessa on myös laskettu, miten leikkausten jatkuminen vaikuttaisi.
Ennusteet ovat hätkähdyttäviä. Jos kehitysapua leikataan roimasti – noin puoleen vuoden 2025 tasosta – kuudessa vuodessa kertyy 22,6 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Alle viisivuotiaita lapsia kuolee 5,4 miljoonaa enemmän.
Jos leikkaukset jatkuvat nykytahdilla, kuolemia tulee vuoden 2030 loppuun mennessä 9,4 miljoonaa, joista 2,5 miljoonaa on alle viisivuotiaita.
Allaolevassa grafiikassa voit tarkastella kokonaiskuolleisuuden ennustetta sekä alle 5-vuotiaiden ennustettua kuolleisuuden kasvua molemmissa skenaarioissa:
Näin laajaa tutkimusta ei ole ennen tehty, mutta asiantuntijan mukaan tulos on uskottava.
– Ennusteet ovat yhdenmukaisia sen kanssa, mitä tietoja USAIDin leikkauksista tulee, kommentoi professori ja vanhempi tutkija Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista Uppsalasta.
Säästöt alkoivat vuonna 2024
Lancet-lehden tutkimus analysoi virallisen kehitysavun vaikutusta kuolleisuuteen vuosina 2002–2021.
Ennenaikaiset kuolemat vähenivät parissa vuosikymmenessä runsaasti kehitysapua saavissa maissa 23 prosenttia. Lapsikuolleisuus väheni peräti 39 prosenttia.
Yksittäisistä sairauksista eniten on kyetty kehitysavulla vähentämään kuolleisuutta HI-virukseen ja aidsiin sekä malariaan ja aliravitsemukseen.
Vielä vuonna 2023 virallista kehitysapua annettiin maailmassa runsaat 250 miljardia dollaria eli 211 miljardia euroa. Valtaosa siitä tuli viideltä maalta: Yhdysvalloilta, Saksalta, Japanilta, Ranskalta ja Britannialta.
Japania lukuun ottamatta kaikki päälahjoittajat vähensivät apuaan jo vuonna 2024.
Alla olevasta grafiikasta näkee, että myös Suomi on leikannut selvästi kehitysapuaan.
Viime vuonna varsinkin presidentti Donald Trumpin toimeenpanema Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston USAIDin alasajo on vaikuttanut dramaattisesti. Lancetin arvion mukaan Yhdysvaltain antama kehitysapu romahti liki 40 prosenttia.
Yhdysvaltain ulkoministeriö reagoi tutkimukseen Washington Postin julkaiseman lausunnon mukaan vetoamalla kehitysavun vanhanaikaisuuteen ja tehottomuuteen:
– Sen sijaan, että autettaisiin vastaanottajamaita auttamaan itse itseään, vanha järjestelmä synnytti maailmanlaajuisen riippuvuuden kulttuurin, johon liittyy huomattavaa tehottomuutta ja tuhlausta. Se on kannustanut kehitysapulahjoittajia kaikkialla – ei pelkästään Yhdysvalloissa – harkitsemaan uudelleen lähestymistapaansa ulkomaanapuun.
Laakson mielestä kehitysapua ei pitäisi asettaa vastakkain muun yhteistyön kanssa.
– Toki kehitysavussa on kritisoitavaa, mutta se on yhteistyön muoto monien muiden joukossa. Sen kautta on ollut mahdollista rakentaa verkostoja ja kontakteja, jotka ovat hyödyttäneet vaikkapa bisnestä, muistuttaa Laakso.
Lapsikuolleisuus lisää syntyvyyttä
Kuolleisuuden kasvu vaikuttaa moneen asiaan.
Esimerkiksi lapsia hankitaan enemmän, jos heistä isompi osa kuolee jo ensimmäisinä elinvuosinaan. Naisten asema, tyttöjen koulunkäynti ja yleinen hyvinvointi kärsivät.
– Yksinkertaistaen: mitä korkeampi kuolleisuus, sitä korkeammat lapsiluvut ja väestönkasvu, muistuttaa Laakso.
Korkea kuolleisuus lisää köyhyyttä ja köyhyys kuolleisuutta. Sillä on vaikutuksia myös vauraisiin maihin.
– Sillä on monenlaisia kielteisiä vaikutuksia Eurooppaan ja Euroopan turvallisuudelle. Konfliktit lisääntyvät, muuttovirtojen hallinta on vaikeampaa, sanoo Laakso.
Laakso sanoo, että länsimaat ovat kehitysavun kautta pitäneet esillä ihmisoikeuksien, naisten aseman ja demokratian kunnioitusta.
– Kaikki sellainen on jäämässä taka-alalle. Kylmän sodan jälkeen 1990-luvun alussa apua ehdollistettiin voimakkaasti. Se on ikään kuin ohi – osin länsimaiden itsensä tekemien leikkausten takia ja osin siksi, että etelän mailla on muita kumppaneita. Se heijastuu autoritaariseen poliittiseen kehitykseen myös globaalissa etelässä.
Entä Trumpin jälkeen?
Professori Laakso ei usko, että Trumpin kauden jälkeenkään Yhdysvallat, edes demokraatit rakentaisivat uutta USAIDiä.
– Luulen, että Yhdysvaltain vetäytyminen on kertakaikkista ja tulee jatkumaan. Voi olla, että USAID hallitsevana toimijana kansainvälisessä avussa on historiaa, pohtii Laakso.
Laakso ei usko, että Kiinasta olisi korvaamaan USAIDiä.
– Yksittäisiä esimerkkejä on, muttei Kiina ole osoittanut kiinnostusta lähteä paikkaamaan USAIDin aukkoa.
Persianlahden mailla voisi Laakson mukaan olla haluja kasvattaa apua, mutta siihenkin liittyy suurta epävarmuutta.
– Näkisin tämän vaikuttamisen paikkana Euroopalle. Euroopan pitäisi todella tarkkaan miettiä erityisesti Euroopan ja Afrikan suhdetta ja kehitystä. Ulkopolitiikan arkkitehtuuri pitäisi nähdä kokonaisuutena, ei ole järkevää panostaa pelkästään Natoon ja puolustusbudjettien kasvattamiseen, sanoo professori Laakso.
Yksittäiselle toimijalle tilanne on nyt vaikea.
Ghanaan ja muihin kehitysmaihin rokotteita välittävä rokoteallianssi Gavi arvioi, että sen malariarokotteisiin käyttämä budjetti on lähivuosina neljänneksen pienempi kuin mikä tarve olisi. Se voi tietää tuhansia uusia malariakuolemia.