Vaasan kaupungilla on käynnissä monivuotinen Ilkivallaton porkkana -hanke, jonka tavoitteena on rakentaa turvallisempaa ja viihtyisämpää kaupunkia yhdessä nuorten kanssa.
Ilkivalta aiheuttaa kaupungille jopa 150 000 euron vuosittaiset kustannukset – summan, jonka kaupunki haluaisi käyttää nuorten hyväksi.
Esimerkiksi tarrojen ja tägien puhdistukseen roskiksista, liikennemerkeistä ja bussikatoksista kuluu vuosittain noin 50 000 euroa.
Nuorisopalvelukoordinaattori Anne Lammisen mukaan hankkeen ajan on erityisesti panostettu siihen, että nuorten näkökulma pysyy koko ajan punaisena lankana – nuorilta on kysytty mielipiteitä ja opittu paljon heidän ajatuksistaan.
– Myös nuoret haluavat, että Vaasa on viihtyisä ja kaunis paikka, jossa puistot ja yleiset alueet ovat kunnossa. Moni nuori on toivonut lisää taidetta kaupunkiin, ja tätä on toteutettu esimerkiksi kesäleirillä, jossa nuoret maalasivat yhdessä graffititaiteilijan kanssa seinän palvelukodin piharakennukseen, Lamminen kertoo.
Nuoret ovat myös tuoneet esiin, ettei ilkivalta ole vain nuorten ongelma – aikuisetkin voivat syyllistyä siihen, esimerkiksi vahingoittamalla toisten omaisuutta.
”Kun maalaus tehdään laillisesti ja huolella, sitä kunnioitetaan”
Kesällä nuoria on työllistetty konkreettiseen kenttätyöhön, kuten ympäristön kartoittamiseen ja kunnostamiseen eri puolilla kaupunkia. Näin nuoret pääsevät vaikuttamaan sekä oman ympäristönsä siisteyteen että siihen, mihin säästyneitä varoja jatkossa käytetään.
Nuorisotoimenjohtaja Mika Pietilän mukaan hankkeen keskeinen anti on ollut nuorten osallistaminen – heidän kanssaan on kartoitettu erilaisia keinoja, joilla kaupunkiympäristöstä voidaan tehdä viihtyisämpi.
– Nuorten näkökulmasta esimerkiksi laillisten katutaidepaikkojen lisääminen on yksi tapa lisätä viihtyisyyttä. Myös erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen lisää yhteisöllisyyttä ja tarjoaa mielekästä tekemistä, Pietilä kertoo.
Nuorten työpajoissa on noussut esiin muun muassa laillisten katutaidepaikkojen lisääminen, yhteisöllisten tapahtumien järjestäminen sekä käytännön ratkaisut ympäristön ylläpitämiseksi. Yksi esimerkki liittyy graffitimaalipurkkien jätteiden hävittämiseen laillisilla graffitipaikoilla.
– Olemme benchmarkanneet muiden kaupunkien ratkaisuja ja löytäneet esimerkiksi Helsingistä mallin, jossa käytetyt spraymaalipurkit voi laittaa erityisiin roskiksiin. Näin niiden jämillä ei pääse sotkemaan paikkoja. Tätä ratkaisua aiomme pilotoida Vaasassa kevään aikana usean toimijan yhteistyönä, Pietilä kertoo.
Nuorisopalveluiden ja kuntatekniikan yhteisessä kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää pysyviä toimintamalleja ja yhteistyön muotoja, jotka jäisivät elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Viime kesänä nuorisopalvelut järjesti nuorten toiveesta katutaideleirin, jossa nuoret pääsivät oppimaan graffitimaalausta ammattilaisilta. Leirin osallistujat maalasivat yhdessä palvelutalon piharakennuksen seinän Raastuvankadun ja Rauhankadun kulmassa.
– Seinään ei ole sen jälkeen tullut mitään sotkuja. Nuoret ovat itsekin huomanneet, että kun maalaus tehdään laillisesti ja huolella, sitä kunnioitetaan, Pietilä toteaa.
Uutta katutaideleiriä suunnitellaan jo ensi kesäksi.