Viime aikoina Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tuntuu olleen joka puolella. Tänään hän on myös yhteiskuntaopin tunnilla Lahden lukio Gaudiassa.
Opettaja Juho Saksholm on nimittäin täräyttänyt heti kertaustunnin aluksi ruudulle tuoreen The Economist-lehden kansikuvan. Siinä paidaton Trump istuu uhmakkaana jääkarhun päällä punaista taustaa vasten.
– Itselleni tuli tästä mieleen vanhempi kuva ilman paitaa hevosella ratsastavasta Vladimir Putinista. Siitä tehtiin paljon meemejäkin, Saksholm sanoo.
Ajankohtaisia kysymyksiä käsittelevä yhteiskuntaoppi lienee nopeiten muuttuva oppiaine – varsinkin ajassa, jossa suurvaltojen rakenteiden on sanottu olevan murtumassa ja politiikkaa tehdään eri säännöin kuin ennen.
Siksi olemme Lahdessa kuulemassa, miten tätä kaikkea jäsennetään opiskelijoille ja mitä he loppumattomasta uutisvirrasta tuumaavat.
– Mietin tarkkaan, että onko jokainen rasahdus sellainen, johon tarvitsee tunneilla reagoida, Saksholm kertoo.
Saksholm on havainnut hyväksi kolmen päivän säännön: jos jokin yhteiskunnallinen aihe saa uutisissa ilmatilaa kolmena päivänä peräkkäin, silloin kyse ei ole todennäköisesti pelkästä pintakohinasta ja asiaa kannattaa käsitellä opetuksessakin.
Tällaisista aiheista ei ole viime kuukausina ollut pulaa. Siksi tällä koetta vaille valmiilla yhteiskuntaopin ”Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma” -kurssilla on on painotettu turvallisuuspolitiikkaa ja globalisaatiota.
Katso videolta, mitä lukiolaiset ovat maailmantilanteesta mieltä:
Tunneilla on käsitelty YK:n turvallisuusneuvostoa, Kiinan taloudellista valtaa, EU:n roolia Ukrainan rauhanneuvotteluissa, Suomen NATO-jäsenyyttä ja hybridiuhkia.
– Yhteiskuntaoppi on siitä haastava oppiaine, että sen sisältö muuttuu koko ajan ja materiaalia pitää päivittää. Vuosi sitten tätä kurssia ei olisi voinut vetää näin, myös historiaa opettava Saksholm kertoo.
Kertaustuntia seuraavana päivänä kurssin opit punnitaan esseekokeella.
Some ei riitä ainoaksi uutislähteeksi
Valtteri Vari sihauttaa Lidlin energiajuoman auki ennen kuin alkaa perehtyä opettajan antamaan vientiä käsittelevään harjoitustehtävään.
Koska kansainvälisen politiikan mannerlaatat järisevät suurvaltojen uhitellessa, historiaa kirjoitetaan nyt pikanopeudella. Siitä on seurannut se, että isoimmatkin uutisaiheet vaihtuvat poikkeuksellisen tiuhaan.
Mitä Vari ajattelee tästä?
– Itse asiassa on normaalia, että koko ajan tapahtuu jotain. Esimerkiksi se Grönlanti-homma ei tuntunut mitenkään ihmeelliseltä, hän sanoo.
Vari kertoo seuraavansa maailman tapahtumia pääasiassa somen kautta. Etenkin ”News Daddyna” tunnetun tubettajan Dylan Pagen lyhyet uutisvideot 17-vuotias katsoo tarkkaan. Hän on kurssin myötä oppinut, ettei some ehkä sittenkään riitä ainoaksi tietolähteeksi.
– Luulin tietäväni näistä asioista paljon enemmän, kuin mitä oikeasti tiesin. Nyt osaan muodostaa paremmin myös oman mielipiteen, Vari kertoo.
Häntä kiinnostavat etenkin Euroopan puolustamiseen liittyvät asiat.
Sukupolvi, joka on tottunut ikäviin uutisiin
Vuonna 1988 syntynyt opettaja Saksholm ei ihmettele sitä, että hänen opiskelijansa ovat tottuneet negatiivisiin uutisiin. Suurin osa näistä nuorista kun on syntynyt maailmanlaajuisen taantumaan johtaneen finanssikriisin aikaan vuosina 2007 ja 2008.
– Voisi sanoa, että kokonaisuutena tämä ikäluokka on sukupolvi, joka ei ole koskaan nähnyt Suomessa talouskasvua tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa, Saksholm sanoo.
Synkät suhdanteet ja kovat ajat johtavat Saksholmin mukaan helposti kyynisyyteen ja niin sanottuun nollasummapeliajatteluun – siihen, että kun joku voittaa, kaikki muut häviävät.
Hän ei usko, että nuorten reaktiot myrskyisään maailmantilanteeseen eroavat juurikaan aikuisten suhtautumisesta; toiset turvautuvat huumoriin, jotkut sulkevat silmänsä ja osa haluaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa.
Suoraan sanottuna tuntuisi vähän falskilta sanoa heille, ettei ole hätää.
Juho Saksholm, opettaja
Toivottomuus ei Saksholmin mielestä useinkaan näy nuorista päällepäin, mutta sen kyllä aistii esimerkiksi motivaation puutteena.
– Suoraan sanottuna tuntuisi vähän falskilta sanoa heille, ettei ole hätää, Saksholm myöntää.
Hän muistuttaa, että opettajan tehtävä ei ole olla motivaatiopuhuja ja valmentaja, vaan antaa tietoa ja kannustaa nuoria kriittiseen ajatteluun.
Toiveikkuutta voi luoda kertomalla pidemmistä yhteiskunnallisista kehityskuluista ja prosesseista, sillä vasta aika itsessään asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin.
Kirkkaushan tulee kuvioihin yleensä viiveellä.
Monella nuorella on rauhaton olo
Asiantuntijoiden mukaan 2000-lukua on määrittänyt voimakkaasti se, että monet uhat ilmastonmuutoksesta poliittisiin konflikteihin ja taloudelliseen epävarmuuteen ovat kasautuneet ja voimistavat toisiaan.
Emma Sundqvistin, 18, mielestä on ilmiselvää, että monella nuorella on nyt todella rauhaton olo, vaikka joitain historian kirjoittamisen pikatahti ja muutosten seuraaminen reaaliajassa voi toki kutkuttaakin.
– Puhun varmasti todella monen puolesta kun sanon, että mieluummin sitä eläisi tylsässä ajassa ja mielenrauhassa sen sijaan, että joutuu katsomaan netistä, mitä kaikkea hulluutta koko ajan tapahtuu, Sundqvist toteaa.
Videolla nuoret pohtivat, miten aikojen epävakaus vaikuttaa tulevaisuususkoon:
Samanikäinen Viivi Pääkkönen kertoo, että etenkin Trumpin ja Putinin mielivaltaiset toimet vaikuttavat paljon siihen, millaista tulevaisuutta uskaltaa itselleen toivoa. Voiko vaikka lähteä ulkomaille opiskelemaan?
– Kyllä mua ahdistaa se, että kaikkialla tapahtuu koko ajan jotain. Soditaan ja muuta. Kuinka paljon pahemmaksi asiat voivat vielä mennä? Mitä järkeä on tehdä mitään, jos asiat kuitenkin menevät päin… en edes sano mitä!
Eniten ystävyksiä ottaa asioiden kulussa päähän se, että ihmisoikeuksista tehdään poliittinen kysymys eikä empatialla ole mitään väliä.
– Onhan se ihan järkyttävää, että me 18-vuotiaat tunnumme ymmärtävän nämä asiat paremmin kuin vallassa olevat aikuiset, Sundqvist napauttaa.
Opettaja karsii turhaa kohinaa
Somesta pois jättäytynyt opettaja Juho Saksholm haluaa tietoisesti ottaaa etäisyyttä tapahtumiin ja prosesseihin – painaa opiskelijoiden puolesta jarrua ja poistaa turhaa kohinaa.
– Tehtäväni on analysoida ja karsia ylimääräisiä mutkia opiskelijoita varten, hän summaa.
Saksholm uskoo, että seuraisi todennäköisesti yhtä tarkasti yhteiskunnallisia kysymyksiä ja kehityskulkuja, vaikka ei niitä luokan edessä nuorille selittäisikään.
Yhteiskuntaopin merkitys oppiaineena saattaa tällaisina aikoina kasvaakin, mutta Saksholm ei ota siitä paineita. Hän miettii, että paineita tulisi helposti silloin, jos hän kokisi, että hänellä pitäisi olla tarjolla valmiita vastauksia.
– Vastauksien sijaan opetan nuoria kysymään oikeita kysymyksiä, sillä ne minun vastauksethan vanhenevat.
Pari päivää myöhemmin Juho Saksholm lähettää viestin. Moni opiskelija oli saanut kurssin loppukokeessa kiitettävät pisteet.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.