Hartolassa tyhjilleen jäänyt suuri teollisuushalli uhkaa ajaa kunnan kriisikuntien listalle.
Näin siksi, että teollisuushallin omistava kunnan kiinteistöyhtiö ei ole löytänyt hallille uutta toimijaa tai ostajaa sen jälkeen, kun talotehdasta pyörittänyt yritys lopetti toimintansa kiinteistössä yli kaksi vuotta sitten.
Kunnanjohtaja Jarkko Seppälän mukaan tilanne on käymässä kevättä kohden entistäkin vaikeammaksi. Kunta ei voi loputtomiin pääomittaa tyhjän hallin vuoksi vaikeuksiin joutunutta kiinteistöyhtiötään Kiinteistö oy Vasallia.
Seppälä selventää, että toistaiseksi tukea on voitu antaa, mutta pitkittyessään pääomittaminen voitaisiin tulkita kielletyksi valtiontueksi.
– Seinä on eittämättä tulossa vastaan, toteaa Seppälä.
Kunnanjohtaja: Uusia linjauksia lähiaikoina
Seppälä sanoo, että laki vaatii kunnilta rahankäyttöä, joka on kunnan ja kuntalaisten edun mukaista. Hänen mukaansa toistaiseksi on katsottu, että pääomittaminen on konkurssia parempi vaihtoehto.
Kunnanjohtajan mukaan Hartola on parhaillaan päivittämässä strategiansa. Tässä yhteydessä katsotaan, mikä on Päijät-Hämeessä sijaitsevan noin 2 400 asukkaan kunnan ja kuntalaisten kannalta paras ratkaisu jatkossa.
– Päätöksiä tehdään sen mukaan.
Kunnanvaltuutettu ja kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Pyykkö (kd.) haluaa suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti. Hän toteaa suhdanteiden kääntyvän aikanaan paremmaksi.
Myös Pyykkö katsoo, että pääomittamiselle on kuitenkin rajansa.
– Tilannetta pitää katsoa rauhassa ja pitkäjänteisesti.
Pyykkö muistuttaa, että kunnan taloutta on onnistuttu muutoin saamaan paremmalle tolalle talouden tasapainottamisohjelman myötä.
– Tyhjilleen jäänyt teollisuushalli on meillä nyt se murheenkryyni.
Pyykkö ei puhuisi vielä mahdollisesta konkurssista.
– Nyt tehdään töitä sen eteen, että toiminta hallissa saataisiin jatkumaan.
Kunta on pääomittanut yhtiötä viimeisen viiden vuoden aikana noin 2,5 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi kunta on myöntänyt yhtiölle lainaa.
Seppälä kertoo, että tuoreimpien selvitysten mukaan yhtiön pitäisi pärjätä nykyisellä rahoituksella touko-kesäkuuhun saakka.
Konkurssi tekisi Hartolasta kriisikunnan
Seppälä sanoo suoraan, että yhtiön ajautuminen konkurssiin johtaisi melko nopeasti siihen, että Hartolasta tulisi kriisikunta.
– Tämä puolestaan voisi johtaa pakkoliitokseen toisen kunnan kanssa.
Seppälä toteaa, että jo käytännön syistä, kuten maakunta- ja hyvinvointialuerajoista johtuen kyseeseen tulisivat lähinnä naapurikunnat Sysmä ja Heinola.
– Virallisia tunnusteluluja ei tilanteesta huolimatta ole edes varuiksi käyty, Seppälä muotoilee.
Kiinteistössä toiminut talotehdas työllisti parhaimmillaan suoraan noin 100 työntekijää, joten se on ollut Hartolalle ja lähialueelle merkittävä työllistäjä.
Seppälä sanoo, että kunnan ensisijainen pyrkimys on edelleen saada kiinteistö kaupaksi ja alueelle työtä ja verotuloja. Nelostien varressa sijaitseva halli on kooltaan noin 20 000 neliömetriä eli jotakuinkin kahden jalkapallokentän kokoinen.
Kiinnostusta hallia kohtaan on ollut, mutta kauppaa ei ole onnistuttu solmimaan.
– Ostajaehdokkaita kartoitetaan kaikilta toimialoilta ja entistä voimakkaammin ponnistuksin.