Yrityksiä syntyy ja kuolee nyt ennätyskovaa tahtia.
Uusia yrityksiä perustetaan enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan entistä useampi yritys lopettaa toimintansa konkurssiin tai jostain muusta syystä.
Kymmenet tuhannet uudet yrittäjät jaksavat silti uskoa tulevaan. Uusia yrityksiä rekisteröitiin viime vuonna yli 60 000 kappaletta. Se on poikkeuksellisen paljon.
Tässä jutussa kolme tuoretta yrittäjää kertoo, mikä sai heidät ottamaan riskin ja perustamaan yrityksen juuri nyt. Talouskasvu kituuttaa nollan tuntumassa ja ihmiset säästävät mieluummin kuin kuluttavat rahojaan.
Yrityksiä syntyy tiukkoina aikoina
Suomen yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom vertaa uusien yritysten perustamisintoa muihin taloudellisesti tiukkoihin aikoihin. Kun on paljon työttömyyttä, syntyy myös yrityksiä.
– Sama ilmiö nähtiin 1990-luvun lamassa niin kuin muissakin kriiseissä – kun jäädään työttömiksi, niin jossain kohtaa yritysten perustaminen lisääntyy.
Moni uusi yrittäjä koettaa siis vain työllistää itsensä. Myös korona-aikana suomalaiset perustivat yrityksiä normaalivuosia enemmän.
Osa uusista yrityksistä syntyy siis jopa pakosta. Yritysten määrää on lisännyt esimerkiksi ruokalähettien määrän lisääntyminen. He työskentelevät lähes aina yrittäjinä.
Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta pitää uusien yritysten syntymistä ja vanhojen kuolemista taloutta uudistavana ja suotavana ilmiönä.
– Suomen haastehan on ollut, että on oltu epädynaamisia, Heinonen sanoo.
Nyt etenkin nuorten joukossa yrittäjyyshalut ovat kasvaneet.
Veromuutos lopetti pieniä yrityksiä
Yrityksiä myös kuolee tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon. Yrityksiä menee etenkin konkurssiin ennätyksellisiä määriä. Se ei ole kuitenkaan suurin syy yrityskuolemiin.
Yrityskuolemista huolimatta yritysten määrä kasvaa. Uutta syntyy enemmän kuin vanhaa kuolee.
Tilastokeskus kertoi juuri, että konkurssiin kaatui viime vuonna yhtä moni yritys viimeksi vuonna 1997.
Suomen yrittäjien Roope Ohlsbom huomauttaa, että suuri osa yrityksistä lakkaa toimimasta, kun yrittäjä jää eläkkeelle.
Vuosien 2024–2025 vaihteessa kävi toisin. Yrityksiä lopetettiin poikkeuksellisesti enemmän kuin niitä aloitettiin. Syy ilmiöön on verotuksen muutoksissa.
Niin sanottu liukuva alarajahuojennus poistui yrityksiltä, joiden liikevaihto on 15 000–30 000 euroa. Joukko pieniä yrityksiä on tilastojen perusteella lopettanut toimintansa. Voit lukea asiasta lisää Verohallinnon sivuilta.
Kalda etsii vuotoja kuin lääkäri
Rakennusalalla on mennyt jo monta vuotta harvinaisen huonosti.
Siitä huolimatta Aivar Kalda pisti pystyyn alan yrityksen pari kuukautta sitten, harkittuaan asiaa vuosikausia. Marraskuun harmaudessa hän sitten teki päätöksensä.
– Vaimo oli kannustanut minua jo niin pitkään, että ajattelin, että nyt saa riittää ja tein päätökseni, Kalda kertoo kotinsa keittiössä Kirkkonummella.
Puoliso Tiina Rikbergiä naurattaa kahvipöydän äärellä.
– Jos tekee oman työnsä niin hyvin kuin Aivar, kannattaa perustaa oma yritys, Rikberg vakuuttaa.
Kaldalla oli hyvä työpaikka kattotarkastajana, joten pakkoyrittäjyydestä ei ole kyse. Yrittäjyys houkutteli etenkin siksi, että yrittäjänä työnsä voi tehdä oman näkemyksensä mukaan.
– Minä saan parhaan itsestäni irti yrittäjänä.
Kalda kertoo pelänneensä yrittäjäksi siirtymistä. Huolena oli, että entä jos kaikki menee pieleen.
Kaldan yritys tarjoaa katontarkastuspalveluja uusiin ja vanhoihin jo olemassa oleviin rakennuksiin.
– Se on niin, että katot vuotavat, olipa sitten nousu- tai laskukausi, Kalda sanoo.
Alalla on paljon kilpailijoita, mutta Kalda tuo maahan uutta tekniikkaa, jonka avulla hän kertoo löytävänsä tarkasti vuodot ja rikkoutuneet pintarakenteet. Hän uskoo saavansa menetelmällään kilpailuetua ja luottaa myös 30 vuoden aikana alalla kertyneeseen ammattitaitoonsa.
Lisäksi Kaldalla on luja usko siihen, että ajat paranevat pian ja uusia taloja rakennetaan taas lisää.
– Kyllähän se nousu tulee ja minä haluan olla silloin mieluummin etujunassa kuin jälkijunassa.
Vaimo Tiina Rikberg aikoo hoitaa yrityksen markkinointia, mainontaa, laskutusta, kirjanpitoa ynnä muuta toimistotyötä.
– Minulla on pitkä yrittäjätausta, Rikberg sanoo.
Alvar Kaidan yrityksellä on nyt jännittävät ajat. Yhtäkään kauppaa ei ole vielä syntynyt.
– Muutaman tarjouksen olen jättänyt ja kyllä ne ensimmäiset kaupat sieltä tulevat.
Pelko ja epäily ovat haihtuneet.
Musiikkituottaja perusti startup-yhtiön
Viime vuonna uusia yrityksiä syntyi runsaasti etenkin ohjelmistoalalla.
Tommi Kalenius johdattelee pienen äänitysstudion mikseripöydän äärelle. Kalenius on tehnyt uraa muusikkona, lauluntekijänä ja tuottajana.
Kaleniuksen vuoden vanha yritys voisi olla yhtä hyvin koodareiden startup kuin muusikoiden luoma firma.
– Me ollaan music-tech-yritys, toimitaan siis musiikkiteknologian alalla ja tehdään sellaista tuotetta, joka uudistavat musiikin lisensointia ja musiikin käyttöä eri medioissa, Kalenius kertoo.
Kalenius on perustanut yrityksen yhdessä brittiläissyntyisen musiikkialan yrittäjän kanssa.
Uusi yritys tekee palvelua, joka on eräänlainen media-alan ammattilaisten Spotify. Vaikkapa elokuvan tekijä tai somevideon leikkaaja voisivat löytää sitä kautta musiikkia ja luvitus sekä tekijänoikeuskorvaukset hoituisivat helposti.
Uusi yritys on tytäryhtiö. Kaleniuksen perusbisnestä on yhä edelleen musiikin tuottaminen, kustantaminen ja julkaiseminen.
Kalenius kertoo ihailevansa Suomeen syntynyttä startup-kenttää. Uusi yritys on sukua sille.
Hän kertoo uuden yrityksen syntyneen tarpeesta sopeutua alan muutoksiin. Tuottajat ovat uusien jakelualustojen armoilla ja lähes kuka tahansa voi tehdä musiikkia suoraan eri medioihin, vaikkapa Youtubeen. Lisäksi Kaleniuksen ympärillään sattuu olemaan nyt sopivat ihmiset.
– Me olemme porukka, jolla on pitkä kokemus musiikkialasta. Sen lisäksi meillä on teknologiaosaamista ja ymmärrystä siitä, miten se on muuttanut koko musiikkiteollisuutta.
Tuotteen ja palvelun jatkokehittäminen vaatii kuitenkin vielä paljon rahaa. Kalenius kertoo etsivänsä sitä sopivilta sijoittajilta startup-yrittäjien tapaan.
Joka neljäs nuori aikoo yrittäjiksi
Startup-ilmiö on muuttanut kuvaa yrittäjyydestä 2010-luvulta saakka.
Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen työskentelee nuorten kanssa Turun yliopistossa.
– Positiivinen yrittäjyyshenki näkyy nuorten keskuudessa, Heinonen sanoo.
Moni opiskelija perustaa oman yrityksen jo opiskelujensa aikana.
Tuorein tutkimus nuorten yrittäjyyshaluista julkaistiin viime syksynä. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -järjestön kyselytutkimuksessa peräti 27 prosenttia vastaajista uskoo perustavansa itse oman yrityksen.
Yrittämishalut ovat kasvaneet myös työssä käyvien keskuudessa.
– Hybridiyrittäjyys on lisääntynyt, Suomen yrittäjien Roope Ohlsbom puolestaan kertoo.
Hybridiyrittäjyys tarkoittaa sitä, että ihminen on sekä palkkatöissä että pyörittää siinä rinnalla omaa yritystä.
Osa hybridiyrittäjistä toimii ohjelmistoalalla. Uuden yrityksen perustamiseen ei välttämättä tarvitse sijoittaa rahaa muuhun kuin läppäriin.
Maisteri haluaa auttaa muita
Eveliina Elomaa on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi, mutta haluaa olla hyvinvointivalmentaja. Sitä varten hän perusti valmennusyrityksensä vuosi sitten.
Yrityksen perustaminen on Elomaan unelma.
– Haluan olla muuttamassa ihmisten elämää paremmaksi ja synnyttää oman alan ammattilaisten kesken yhteistyötä.
Vuosi on kulunut yritysidean terävöittämiseen ja yhteystyöverkostojen hankintaan.
– Liikevaihtoa ei ole oikein tullut vielä.
Elomaa myöntää, että vuosi ei ole ollut helppo.
– Oppirahoja on maksettu.
Elomaa kertoo opiskelleensa hyvinvointivalmentajaksi ja suorittaneensa myös ratkaisukeskeisen terapeutin opintoja.
– Tein viime vuonna yhden ryhmävalmennuksen ja minulla on muutama yksilövalmennettava, Elomaa kertoo asiakkaistaan.
Nyt kasassa on joukko muita yksinyrittäjiä, joiden kanssa Elomaa on rakentamassa verkostoa.
Myös vallitseva työllisyystilanne puski omalta osaltaan yrittämään. Nuorten on vaikea löytää työpaikkaa tällä hetkellä.
