Keski-Suomessa väestömäärä kääntyi viime vuonna laskuun kahden kasvuvuoden jälkeen.
Vuoden 2025 lopussa maakunnan asukasluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 273 864. Se on noin 250 ihmistä vähemmän kuin edellisvuonna.
Asukasmäärä kasvoi Keski-Suomessa viime vuonna vain kolmessa kunnassa: Jyväskylässä, Muuramessa ja Uuraisilla. Uuraisilla väestön lisäys oli pieni, kaksi henkilöä.
Jyväskylässä väkiluvun kasvu oli 773 ihmistä, Muuramessa 33.
Ukrainasta sotaa paenneet nostivat väkilukua
Keski-Suomessa väestömäärä kasvoi vuosina 2023–2024, koska maahanmuutto oli poikkeuksellisen suurta. Syy tähän oli se, että monet sotaa paenneet ukrainalaiset saivat mahdollisuuden hakea kotikuntaa Suomesta vuoden maassaolon jälkeen.
Sen sijaan viime vuonna Keski-Suomessa oli maahanmuuttajia noin tuhat vähemmän kuin edellisvuonna.
Aluekehityspäällikkö Kirsi Mukkala Keski-Suomen liitosta sanoo, että poikkeuksellisen maahanmuuton tasaantuminen näkyi maakunnan väestökehityksessä.
– Maahanmuutto on ainoa tekijä, joka lisää maakunnan väestömäärää. Se ei silti riittänyt pitämään yllä väkiluvun kasvua, koska muuttotappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä oli suurta ja syntyvyys jäi matalalle tasolle, hän kertoo.
Maahanmuutto on kasvattanut väestömäärää Keski-Suomessa erityisesti Jyväskylässä ja muissa kunnissa, joissa on toiminut vastaanottokeskus eli esimerkiksi Joutsassa ja Jämsässä.
Videolla Jyväskylän kaupungin edustajat onnittelevat Saarivaaran perhettä, jonka uusi vauva nosti kaupungin väkiluvun 150 000 asukkaan rajapyykin yli:
Jyväskylän vetovoimassa notkahdus
Viime vuonna maan sisäisessä muuttoliikkeessä Keski-Suomi menetti paljon väkeä, 760 asukasta. Tilanne näkyi poikkeuksellisen voimakkaasti Jyväskylässä, joka on perinteisesti ollut muuttovoittaja Suomen paikkakuntien joukossa.
Jyväskylään muutti viime vuonna 7 924 ihmistä. Sen sijaan kaupungista muutti pois 8 209 asukasta.
Mukkalan mukaan Jyväskylä on ollut muuttotappiollinen vuosina 2024 ja 2025. Ne ovat ainoat miinusmerkkiset vuodet 2000-luvulla.
– Varmasti yksi syy on se, että maakunnassa ja Jyväskylässä on erittäin huono työllisyystilanne. Se ei tietenkään houkuta muuttamaan eikä jäämään tänne, hän sanoo.
Keski-Suomen työttömyystilanne on maan pahin yhdessä Pohjois-Karjalan kanssa.
Jyväskylän väestörakenne on moniin muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna hyvä, mutta työttömyys on korkea. Kaupunki etsii keinoja työpaikkojen lisäämiseksi.
Vaikka ihmiset muuttavat Jyväskylästä yhä enemmän pois töiden perässä, kasvoi kaupungin väkiluku silti viime vuonna yli 770 asukkaalla. Jyväskylän asukasmäärä ylitti syksyllä 150 000 asukkaan rajapyykin.
Ylitys ei toistaiseksi jäänyt pysyväksi. Vuoden viimeisenä päivänä Jyväskylässä oli asukkaita ennakkotietojen mukaan 149 967 henkilöä.
Videolla Jyväskylässä opiskelevat nuoret aikuiset kertovat, mikä saisi heidät jäämään kaupunkiin:
Lapsia syntyi aiempaa enemmän, mutta edelleen vähän
Viime vuonna Keski-Suomessa syntyi 2076 lasta, mikä on hieman edellisvuotta enemmän.
Syntyvyys on maakunnassa silti edelleen matala. Esimerkiksi 2010-luvun taitteessa lapsia syntyi Keski-Suomessa noin kolmannes enemmän kuin nykyään. Lasten määrä ei kasvanut viime vuonna missään Keski-Suomen kunnassa.
Myös väestöllinen huoltosuhde vaihtelee maakunnassa huomattavasti kuntien välillä.
Esimerkiksi Jyväskylässä oli viime vuonna sataa työikäistä kohden 50 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Sen sijaan Kyyjärvellä vastaava suhdeluku oli 126, eli pitkälti yli kaksinkertainen.