Rovaniemeltä Englannin Manchesteriin lentää helmikuussa vain 18 eurolla. Junalla samalla rahalla pääsisi Kemiin tai korkeintaan Ouluun.
Tässä jutussa kolme asiantuntijaa kertoo, miten ihmeessä lentäminen voi olla näin halpaa.
Suurin syy hintaeroon on fossiilinen lentopolttoaine, joka on lentämisessä verovapaata toisin kuin muissa liikennemuodoissa.
– Lentämisestä on tehty keinotekoisen halpaa. Siinä ei näy lentämisen aiheuttama vaikutus ilmastolle, ilmastovaikuttaja Niklas Kaskeala sanoo.
Kaskealan mukaan kyseessä on historiallinen jäänne. Toisen maailmansodan jälkeen sovittiin, että kansainväliset lennot hoidetaan verovapaalla lentopolttoaineella.
– Nähtiin, että lentämisen lisääminen on tavoiteltavaa, koska se lisää kansojen välistä kanssakäymistä. Sitä perusteltiin jonkinnäköisenä rauhanprojektina.
Kansainväliset lennot ovat myös arvonlisäverottomia eli Rovaniemi–Manchester-lentolipun hinnasta ei makseta arvonlisäveroa toisin kuin Rovaniemi–Kemi-junalipusta.
Halpalentoyhtiöt tuottavat massaa
Lapin yliopiston matkailututkijan Anna-Emilia Haapakosken mukaan osa halpalentoyhtiöistä suosii reittejä vähemmän käytetyille kentille eli maakuntakentille, sillä niissä kenttämaksut ovat halvempia. Joissain tapauksissa kentät myös tukevat yhtiöitä rahallisesti, jotta ne saavat lentoyhtiöitä asemilleen.
Kansainvälisesti operoivat halpalentoyhtiöt toimivat muun massatuotannon tavoin, Haapakoski kertoo. Ne haluavat maksimoida kapasiteetin ja käyttöasteen.
Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja Heikki Liimatainen muistuttaa, että reitin kustannukset eivät juuri riipu matkustajamäärästä, toisin kuin tulot.
– Alhaisen kysynnän oloissa lippuja kannattaa tarjota hyvin halvalla, kerätä näitäkin matkustajilta tuloja lisäpalvelumaksuista, ja nostaa hintoja kysynnän noustessa, hän selittää.
Yksittäisten lentolippujen myynti erittäin halvalla on ilmastovaikuttaja Niklas Kaskealan mukaan myös markkinointikeino.
– Tosiasiassa näitä muutaman kympin lentoja ei välttämättä kovin montaa pystytä myymään, mutta se on keino ylläpitää mielikuvaa, että lentäminen on halpaa.
Vastuullinen valinta voi tulla kalliiksi
Ympäristön kannalta kannattaisi tehdä ekologisia valintoja, mutta kuinka helppoa se on, jos omalta lähikentältä pääsee lentämään yhtä halvalla ulkomaille kuin junalla voisi matkustaa lähikaupunkiin?
Kaskeala kertoo ymmärtävänsä ihmisiä, jotka valitsevat lennon silloin, kun hintaero on näinkin suuri.
Hänen mukaansa tilanne ei muutu pelkästään yksilön valinnoilla, vaan tarvitaan myös poliittisia päätöksiä, jotta lentämisen ilmastohaitta näkyy lipun hinnassa.
Kaskeala muistuttaa, että kyseessä on myös tasa-arvokysymys.
– Vastuullinen valinta tulee joskus todella kalliiksi, eikä kaikille ole välttämättä siihen varaa.
Lentovero nostaisi lipun hintaa
Heikki Liimataisen mukaan ekologisten valintojen tekemistä voitaisiin tukea ottamalla lentoliikenteessä käyttöön polttoainevero ja arvonlisävero.
– Joissain maissa on otettu käyttöön myös lentovero, jonka suuruus riippuu lennon pituudesta, hän kertoo.
Lentoveron kannalla on myös matkailututkija Anna-Emilia Haapakoski. Hän lakkauttaisi myös lentoliikenteen tuet.
– Mikäli liikennepolitiikassa halutaan korjata systeeminen ongelma, jossa ekologinen maata pitkin matkailu on lentämiseen nähden suhteettoman kallista, lentoliikenteen tuet on suunnattava toisin, hän sanoo.
Edullisten ulkomaanlentojen määrän kasvu on lisännyt rovaniemeläisen Marja Mäenpään matkustamista: