Vantaa teki lähes 82 miljoonan tappiot, ja se on koko maan heikoin tulos – katso tästä oman kuntasi tilanne

Viime vuonna reilut 40 prosenttia Suomen kunnista teki tappiollisen tuloksen. Kokonaiskuva on kuitenkin odotettua parempi, arvioi Kuntaliiton ekonomisti.

Rakennusalan pitkään jatkunut matalasuhdanne nakertaa Vantaan talouslukuja. Kaupunki toivoo Vantaan ratikan työmaista uutta nostetta tilanteeseen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Numerot puhuvat karua kieltä: Vantaalla valmistui aiemmin tasaiseen tahtiin noin 3 000 asuntoa vuodessa, mutta viime vuonna määrä jäi alle viidensadan.

Tilanne on poikkeuksellinen, mutta syy selvä. Rakennusalan syvä alamäki alkoi pian sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022.

Vaikutukset näkyvät koko Suomessa, mutta kovimmat iskut osuvat juuri Vantaan kaltaisiin kaupunkeihin. Vantaalla on reilut 250 000 asukasta, joista lähes kolmasosa on ulkomaalaistaustaisia.

– Rakennusala on esimerkiksi maahanmuuttajamiesten työnantajana kaikkein merkittävin, ja sitä kautta työllisyysvaikutus tuntuu Vantaalla enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa, sanoo Vantaan kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila.

Vantaan lähes 82 miljoonan tappiollinen tulos on kärkisijoilla Kuntaliiton tekemässä vuoden 2025 tilinpäätösanalyysissa, jossa on mukana kaikki Manner-Suomen kunnat. Vantaan lisäksi suurista kunnista merkittäviä tappioita tekivät Tampere (-33 M€), Oulu (-20M€) ja Lahti (-12 M€).

Kun kunnan tulos suhteutetaan asukasmäärään, listan häntäpäässä ovat Merijärvi, Ähtäri ja Karkkila.

Kuntien väliset erot pienenivät

Kuntaliitto on tehnyt kuntien tilinpäätösanalyysejä jo vuodesta 1997. Yhteenveto on keskeinen osa yleistä talouden suhdanteiden seurantaa, jota tehdään niin valtion tasolla kuin yrityksissä.

Viime vuonna vajaat 60 prosenttia kunnista teki positiivisen tuloksen ja reilut 40 prosenttia jäi pakkasen puolelle. Tulosta voisi luonnehtia torjuntavoitoksi, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

– Isossa kuvassa kuntien väliset erot taloudellisessa tilanteessa pienenivät. Kunnat myös onnistuivat tekemään talouden sopeuttamistoimia, nipistämään muista palveluista ja tekemään tarvittavia säästöjä.

Työmaa-alueesta ilmoittava kyltti työmaan aidassa.
Rakennusalan seisahtuminen näkyy Vantaan kaupungin taloustilanteessa monin tavoin. Kuvassa Vantaan ratikkaan liittyvä työmaa Jokiniemessä. Kuva: Matti Myller / Yle

Pelkkä tilikauden tulos ei kerro kuitenkaan koko totuutta. Punakallio muistuttaa, että kuntien tilinpäätöstietoja tulkitessa kannattaa tarkastella aina useita eri mittareita.

– Tuloksen ohella me olemme viime vuosina kiinnittäneet huomiota erityisesti toiminnan ja investointien rahavirtaan.

Tätä kautta voi esimerkiksi hahmottaa, miten kunnat hyödyntävät mahdollisia voittojaan: käytetäänkö rahaa kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseen vai kenties johonkin ihan muuhun?

Toinen tulkitsemisohje on tilikauden tuloksen tarkasteleminen niin, että kokonaisuudesta jätetään pois satunnaiserät. Niillä tarkoitetaan käytännössä kertaluonteisia myynti- ja rahoitustuottoja.

Esimerkiksi Porin kaupunki ylsi kirkkaasti listan kärkeen, kun viime vuoden tilinpäätöksiä tarkastellaan kuntakohtaisesti. Pori kuitenkin myi viime vuonna merkittävän osuuden energiayhtiöstään ja sai satojen miljoonien tulot.

– Kaupungin talouden avainluvut olisivat hyvin toisennäköiset ilman tätä kauppaa, Punakallio huomauttaa.

Vantaalla ratikka tuo uskoa tulevaan

Vantaalla tulevaisuudenusko rakentuu pitkälti yhden massiivisen kokonaisuuden varaan.

Viime marraskuussa lopullisesti päätetty pikaratikkayhteys on kaupungin historian suurin investointi, johon liittyy paljon muutakin kuin raitiotietä ja -vaunuja.

Päättäjille kokonaisuus esiteltiin pakettina, jonka myötä kaupunkiin tulee 60 000 uutta asukasta, 30 000 työpaikkaa, uusia kaupunginosia ja vanhojen kehityshankkeita, yksityisiä investointeja sekä ympäristö- ja imagohyötyjä.

Apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila.
Vantaan työttömyysprosentti on nyt lähes 15 ja työttömien määrä noin 20 000. Apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila uskoo ratikkahankkeen tuovan lukuja alaspäin. Kuva: Matti Myller / Yle

Osa vaikutuksista näkyy vasta vuosikymmenien päästä, mutta työllisyyslukuihin tulee eloa jo tämän vuoden aikana.

– Hankkeella tulee olemaan nopea ja välitön työllisyysvaikutus, eli neljän vuoden aikana kokonaisvaikutus tulee olemaan yli kahdeksantuhatta henkilötyövuotta, apulaiskaupunginjohtaja Anttila sanoo.

Asuntorakentamisen elpyminen tapahtuu kuitenkin hitaammin. Anttilan arvion mukaan vielä tämän ja ensi vuoden aikana valmistuu reippaasti alle tuhat asuntoa.

Juttu on muokattu 3.2. klo 13.13: Lisätty tieto, että vertailussa on mukana Manner-Suomen kunnat. Mukana ei siis ole Ahvenanmaan kuntia.

Juttu on muokattu 9.2. klo 11.33: Muokattu grafiikan lukuja. Taivalkosken luvut muuttuneet Valtiokonttorin palvelussa.