Hämeenkyrön Villa juniorissa asuvat ne lapset ja nuoret, joille on vaikeaa löytää sopivaa sijaishuoltopaikkaa.
Kyseessä on vaativan tason lastensuojeluyksikkö, jonne ohjataan kaikkein haastavimmassa asemassa olevia lapsia.
– Ennen tänne tuloaan moni on ollut jopa kymmenessä eri sijoituspaikassa, yksikössä ohjaajana työskentelevä Pasi Turkia kertoo.
Hän on työskennellyt lastensuojelulaitoksissa kolme vuosikymmentä. Sinä aikana hän on nähnyt, miten nuorten elämä on raaistunut. Huumausaineet, rikokset ja väkivalta liittyvät yhä useamman sijoitetun nuoren elämään.
Siksi tilanne on se, että Suomessa on joukko alaikäisiä, joille ei löydy paikkaa, jossa heitä pystyttäisiin auttamaan.
Myös päättäjät ovat nähneet tämän. Sen takia hallitus haluaa Suomeen täysin uudenlaisen lastensuojelun laitospalvelun.
Uusi kuntouttava suljettu laitos olisi tarkoitettu vakavaa väkivaltaa tai muita rikoksia tekeville alaikäisille. Lapset sijoitettaisiin sinne toistaiseksi voimassa olevaksi ajaksi eli jopa täysi-ikäisyyteen saakka.
Suunnitelma suljetusta laitoksesta liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitykseen, joka sisältyy lastensuojelulain uudistukseen. Se on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Aikataulu laitospalvelun perustamisen suhteen ei ole vielä selvillä.
Uusi laitos tulee asiantuntijoiden mukaan tarpeeseen. Silti asia ei ole lasten oikeusturvan kannalta ongelmaton.
Pasi Turkian mielestä myös sen arviointi voi olla vaikeaa, kenelle suljettu laitos on paras sijoituspaikka:
Laitoksessa samanlaiset rajoitukset kuin vankilassa
Laitoksessa alaikäisten liikkumisvapautta ja muita oikeuksia tultaisiin rajoittamaan voimakkaasti. Laitoksesta ei saisi poistua minnekään, edes kouluun, vaan opetus järjestettäisiin siellä.
Myös lasten yhteydenpitoa rajoitettaisiin eivätkä he saisi käyttää esimerkiksi omia puhelimiaan. Rajoitukset olisivat voimassa vuoden kerrallaan.
Suljetussa laitoksessa lapsen perusoikeuksia rajoitettaisiin lähes samoin kuin vankilassa.
Siksi raja vankeusrangaistuksen ja suljetun lastensuojelupalvelun välillä on ohut, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntijan Jaana Tervo.
– Toki suljetussa palvelussa olisi mukana vahva moniammatillinen tuki ja kuntouttava elementti.
Lakiesityksestä ei käy ilmi, millaista kuntouttava toiminta käytännössä olisi.
Valitusoikeuden puuttuminen rikkoo perusoikeuksia
THL on kritisoinut uutta laitospalvelua muun muassa siitä, että alaikäisten sijoitus sinne tapahtuisi aina ennalta määräämättömäksi ajaksi.
Erityisasiantuntija Jaana Tervon mielestä sijoittamisesta pitäisi tehdä enintään vuoden pituinen päätös, johon lapsi tai hänen huoltajansa voi hakea muutosta.
Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan laitokseen sijoitetun alaikäisen tilannetta tarkasteltaisiin vähintään neljän kuukauden välein.
– Arviointi on tarpeellinen, mutta ei riittävä perusoikeuksien näkökulmasta. Päätöksestä tulisi voida valittaa, jolloin tuomioistuin voisi valituksen perusteella tarkastella, onko sijoitukselle edellytyksiä.
Lakiesitykseen antoi lausuntonsa myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Videolla hän kertoo, minkälaisille alaikäisille uusi laitos olisi tarkoitettu:
Toinen THL:n kritiikki liittyy laitokseen sijoitettavien lasten ikään.
Lähtökohtaisesti alaikäraja olisi 12 vuotta. Sitä nuorempia laitokseen voisi sijoittaa ”erityisistä syistä”.
– Tiedämme, että myös alle 12-vuotias voi syyllistyä rikoksiin. THL:n näkemyksen mukaan heitä voidaan auttaa muillakin keinoin kuin sijoittamalla suljettuun palveluun.
Tutkimus suljettujen laitosten tehosta puuttuu
Lukittuja, valvontakameroilla valvottuja ja aidoilla rajattuja suljettuja lastensuojelulaitoksia on Pohjoismaissa tällä hetkellä Tanskassa ja Ruotsissa.
THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo kertoo, että tutkimustietoa laitosten rikoksia estävästä tai kuntouttavasta vaikutuksesta ei ole.
Laitoksissa asuneita lapsia ja nuoria on kuitenkin haastateltu heidän kokemuksistaan.
Ne ovat olleet varsin negatiivisia.
– Huonoiksi koettuja asioita ovat olleet esimerkiksi sosiaalinen eristyneisyys ja vanhempien rajoitettu näkeminen. Monen kokemus on, että on aika yksin.
Kasvavan nuoren sosiaaliset suhteet ovat Laajasalon mukaan myös suojaavia tekijöitä rikoskäyttäytymistä vastaan.
– Pitäisi ottaa huomioon, miten turvataan mahdollisuus myönteisiin toverisuhteisiin ja perhesuhteiden ylläpitoon.
Yksi suljetun laitoksen riskeistä liittyy laitostumiseen. Jos nuoren sijoitus kestää jopa vuosia, voi palaaminen normaaliin yhteiskuntaan olla vaikeaa.
Pahimmassa tapauksessa kierre jatkuisi suljetusta laitoksesta vankilaan.
Laajasalon mukaan on tärkeää, että uudesta laitoksesta ei tule säilytyspaikkaa niille lapsille, joiden kanssa kukaan ei pärjää.
Laajasalo kertoo, että lain valmistelussa asiaan on kiinnitetty huomiota, mutta terapeuttisen ympäristön tuominen käytäntöön vaatii runsaasti monialaista yhteistyötä.
– Se, miten hyvin lapsi integroituu takaisin yhteiskuntaan laitoksesta, riippuu pitkälti kuntouttavan palvelun laadusta, Laajasalo painottaa.