TALLINNA Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves ei kaunistele arvioidessaan Donald Trumpin vaikutusta maailmanpolitiikkaan.
– Karmea vaikutus. Kahdeksankymmentä vuotta kestänyt Pax Americana, toisesta maailmansodasta asti voimassa ollut maailmanjärjestys, loppui 11 kuukaudessa.
Pax Americana (suomeksi ”Amerikan rauha” tai ”amerikkalainen rauha”) on termi, joka kuvaa toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa vallinnutta verrattain rauhallista aikaa, jota kuvastaa myös Yhdysvaltojen hallitseva sotilaallinen ja taloudellinen asema.
– Yhdysvallat on muuttunut tunnistamattomaksi, päivittelee Ilves.
Kuuntele lisää Ilveksen ja muiden huippuasiantuntijoiden ajatuksia uudesta maailmanjärjestyksestä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman suuvaltaillassa tänään maanantaina kello 19–21:
Ilves, 72, toimi Viron presidenttinä vuosikymmenen ajan vuosina 2006–2016. Hän muutti virolaisen pakolaisperheen lapsena Tukholmasta Yhdysvaltoihin vuonna 1957 ja asui Yhdysvallossa aina 1990-luvun alkupuolelle.
Ilveksen mukaan Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden strategiasta on tulkittavissa perin järkyttävä asia: strategia nostaa Euroopan unionin Yhdysvaltain pääviholliseksi.
– Siinä kehotetaan hajottamaan EU. Nyt unionin tulevaisuus riippuu Euroopan johtajien rohkeudesta.
Yhdysvallat julkaisi strategian viime vuoden lopulla.
Eurooppa on Ilveksen mukaan lähinnä hännystellyt Trumpia tähän asti. EU on ollut liian pidättyväinen vastatessaan Trumpin asettamiin tuontitulleihin.
Presidentti Ilves arvioi videolla Donald Trumpin roolia Ukrainan rauhanvälittäjänä:
Kongressi on Trumpia Eurooppa-mielisempi
Maailman jakamista Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan etupiireihin estää Toomas Hendrik Ilveksen mukaan lähinnä Yhdysvaltain kongressi.
– Venäjä ja Kiina pitäisivät tällaisesta mahdollisuudesta kovasti. Trumpillakaan ei taida olla kovinkaan paljon sitä vastaan, että (Yhdysvallat) keskittyisi läntiseen pallonpuoliskoon, Ilves arvioi.
– Mutta nykyisen kongressin aikana se olisi hyvin, hyvin vaikeaa. Trumpin käyttäytyminen riippuu ainakin jonkin verran kongressista, joka on paljon Eurooppa-mielisempi kuin Yhdysvaltain nykyhallitus.
Entä EU? Mikä olisi sen tulevaisuus ja rooli?
Ilves sanoo, ettei pidä liittovaltio-sanasta, koska siitä on tehty kaikkea mahdollista pahaa tarkoittava lyömäase.
– Paras ratkaisu olisi yhdistynyt Eurooppa, sanoo viime vuoden huhtikuussa Volt Europa -liikkeeseen liittynyt presidentti.
Yhdistyminen tarkoittaisi hänen mukaansa konkreettisia päätöksiä, ei iskulausehöttöä.
Yhteinen pääomamarkkina, yhteislainaa, loppuun asti viedyt sisämarkkinat ja yhteinen puolustus, Ilves linjaa.
Ilves tarjoaa videolla vaihtoehdon uudeksi ydin-EU:ksi, mikäli 27 jäsenmaan unioni osoittautuu liian heikoksi tekemään tarpeellisia uudistuksia:
– Hajautettu pääomamarkkina on yksi syy siihen, miksi Eurooppa on jäänyt jälkeen teknologian kehityksessä, presidentti arvioi.
Yhteislainaa pitäisi ottaa muun muassa valtaviin investointeihin, joita eurooppalainen energiasektori tarvitsee.
– Ilman energiaa ei voi kehittää tekoälyä. Meillä (EU:ssa) ei ole omaa tekoälykykyä, emmekä kehitä sitä ilman yhteistä pääomaa ja yhteisiä lainoja, Virossa teknologiafanina tunnettu Ilves toteaa.
Sisämarkkinoiden ongelma on hänen mukaansa palvelut. Tavarat liikkuvat sujuvasti yli sisärajojen, mutta palvelut eivät.
Yhdysvallat piti Euroopan riippuvana itsestään
Euroopan yhteisen puolustuksen ei tarvitse välttämättä nojata yhteiseen armeijaan, mutta yhteisiä puolustushankintoja tarvitaan Ilveksen mukaan ehdottomasti. Ja jäsenmaiden vahvoja puolustuskykyjä.
– Viimeksi kuluneet 35 vuotta Eurooppa on nauttinut ansaitsemattoman mukavaa elämää, presidentti pamauttaa.
Toisaalta Yhdysvallat myös painosti pitkään Eurooppaa tähän mukavuuteen, sanoo Ilves.
– Aina kun Euroopan unioni oli puolustuksensa suhteen vähänkin aloitteellinen, Yhdysvallat murskasi aloitteen.
Merkittävin osoitus tästä oli Ilveksen mukaan vuoden 1998 Saint-Mailon julistus. Se oli Ranskan ja Britannian välinen sopimus, joka käynnisti EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan.
– Siitä kehkeytyi yksi harvoista EU:n ja Yhdysvaltojen välisistä konflikteista. Eurooppa halusi tehdä enemmän, mutta Yhdysvalloilta tuli jyrkkä ei, muistelee Ilves.
Yhdysvaltojen vastaus kaikkeen turvallisuuteen liittyvään oli yli 70 vuotta Nato. Nyt sen tulevaisuus on vaakalaudalla muun muassa Donald Trumpin Grönlannin-kiihkon takia.
– En tiedä, mitä tapahtuu Natolle, Ilves sanoo suoraan.
Naton tulevaisuus riippuu ennen kaikkea Donald Trumpin mielenliikkeistä. Venäjän tulevaisuus riippuu puolestaan Ukrainan sodan lopputuloksesta, sanoo Ilves.
Vain pakotteilla vaikutusta Venäjään
– Mielestäni Euroopassa ei ole aivan ymmärretty, mitä tapahtuisi, jos Ukraina häviäisi sodan, Ilves ihmettelee.
– Luuleeko kukaan tosissaan, että 35 miljoonaa ukrainalaista jäisi niille sijoilleen Butšan tai Irpinin joukkomurhien ja raiskauksien jälkeen?
Ilveksen mukaan EU:ta uhkaisi Ukrainan hävitessä pakolaiskriisi, jollaista se ei ole kokenut. Ja vaikka sota päättyisi jonkinlaiseen rauhaan, Venäjän kanssa ei pidä asioida kuten ennen, varoittaa Ilves.
– Kun sota päättyy, Venäjällä on miljoona miestä, jotka ovat raaistuneet Ukrainan sodassa, Ilves toteaa.
Hän viittaa sodasta palanneiden väkivallantekoihin Venäjällä ja sanoo, että EU-maiden kannattaa pitää viisumikiellot voimassa vielä pitkään.
Pakotteet ovatkin Ilveksen mielestä ainoa keino, jolla EU pystyy vaikuttamaan Venäjään. Pohjoismaat ja Baltian maat yhdessä Puolan kanssa ovat olleet niiden suhteen etulinjassa.
– Koko virka-aikani asetelma oli ylimieliset Pohjoismaat vastaan ”alikehittyneet” virolaiset tai baltit. On mielenkiintoista, miten tämä on muuttunut sodan takia, Ilves hymyilee.