Venezuela osti Venäjältä miljardien hintaisia ohjuksia – tosipaikan tullen ne eivät toimineet

Yhdysvallat sieppasi Venezuelan johtajan Nicolas Maduron 3. tammikuuta. Uudet tiedot kertovat, miksi vaikeana pidetty operaatio onnistui niin helposti.

Savu nousee kerrostalon takaa Yhdysvaltojen iskun jälkeen Venezuelassa.
Yhdysvallat teki ilmaiskuja Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa Maduron kaappauksen yhteydessä tammikuun alussa. Kuva: Jose Abreu / AFP

Tammikuun alussa maailma hämmästeli sitä helppoutta, jolla Yhdysvallat sieppasi Venezuelan diktaattorin Nicolás Maduron.

Maduro oli ennen hyökkäystä uhonnut, että Venezuelalla on 5­ 000 venäläistä Igla S -ilmatorjuntaohjusta asemissa torjumassa Yhdysvaltain mahdollista hyökkäystä.

Maduron edeltäjä Hugo Chávez kertoi jo vuonna 2009, että Venezuela ostaa Venäjältä ilmatorjuntakalustoa estämään Yhdysvaltain aggressiota. Kauppaan sisältyi silloin viimeistä huutoa ollut S-300 ilmatorjuntajärjestelmä ja Buk-ohjuspatteristo.

Buk-M3 -ilmatorjuntaohjusalusta asemessuilla.
Venäläinen Buk-ilmatorjuntajärjestelmä esitelyssä asemessuilla. Kuva: AOP

Chávezin Venezuela rahoitti aseostot Venäjän itsensä antamalla noin 6 miljardin euron lainalla.

Venezuela ei maksanut lainaa koskaan takaisin.

Suomen entisen Venezuelan-lähettilään Mikko Pyhälän tietojen mukaan Venezuela on Venäjälle ja myös Kiinalle velkaa aseostoista yli 20 miljardia euroa.

– Venäjällä on tosi huonoja kokemuksia ja se tuskin antaa enää mitään Venezuelalle, Pyhälä kertoo.

Hän epäilee, että suuri osa aseostorahoista on uponnut korruptioon.

Kuuntele, mitä Pyhälä kertoo Venezuelan asekaupasta Venäjän kanssa.

Mikko Pyhälä kertoo Venezuelan korruptiosta

Lehti: Ohjukset jäivät varastoihin

Venäjältä ostetut ohjukset jäivät pölyttymään varastoon. Ne olivat ilmeisesti Venezuelan omille sotilaille liian monimutkaisia asennettavaksi. Arvion esittää joukko nimettömänä esiintyviä amerikkalaisia kenraaleita The New York Timesin haastattelussa.

Myös Venäjä menetti kiinnostuksensa Venezuelaan – Ukrainan sota vei Venäjän kaiken huomion.

The New York Timesin saamissa videoissa näkyy raunioiksi ammuttuja varastorakennuksia Venezuelan rannikolla. Raunioista näkyy ohjusten kappaleita - eli ohjukset olivat tosiaan vielä varastoissa.

Pyhälä kertoi, miten hän oli aikanaan Venäjän sotilasasian attasean kanssa seuraamassa sotilasparaatia Venezuelassa. Attasea kertoi ylpeänä Pyhälälle, että kaikki esillä olevat paraatiaseet olivat venäläisiä. Myös Suhoi-hävittäjät, joita Venezuela myös osti Venäjältä.

Ne eivät Pyhälän mukaan ole olleet lentokunnossa vuosikausiin.

Ohjukset makasivat varastoissa, kun niitä olisi tarvittu. Niitä ei ilmeisesti koskaan ollut edes kytketty tutkajärjestelmiin.

Siksi Yhdysvaltain helikopterit pystyivät etenemään kenenkään estämättä Caracasin laitamilla olevaan Fuerte Tiunan tukikohtaan ja nappaamaan Maduron ja hänen vaimonsa mukaansa.

Pyhälä: Maduron seuraaja sopi syrjäyttämisestä

Venezuelan entinen suulähettiläs Mikko Pyhälä epäilee, että Venezuelan presidentiksi noussut Delcy Rodriguez sopi jo puoli vuotta sitten Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion kanssa, että Maduro joutaa mennä.

Se saattoi olla tärkeä syy siihen, miksi sieppausoperaatio sujui niin jouhevasti.

Jos näin oli, niin tästä välipuheesta ei kerrottu Maduron kuubalaisille henkivartijoille. He kaatuivat ase kädessä, kaikkiaan 32 kuubalaista henkivartijaa menetti henkensä.

Kuubalaisten Venezuelassa kuolleiden sotilaiden hautajaissaattue Havannassa.
Kuubassa kunnioitettiin näkyvästi Yhdysvaltain surmaamien kuubalaisten henkivartijoiden muistoa. Kuva: Ernesto Matrascusa / EPA