Palkkojen, talletusten ja asuntojen arvot romahtivat ja tulevaisuus huolettaa – ei ihme, että kansa ei kuluta

Onko Suomen talouden nihkeä kasvu kuluttajien vika, kuten myös korkea työttömyys?

Tavallaan on.

Kulutuksen merkitys Suomen taloudelle on suuri. Yli puolet bruttokansantuotteesta syntyy yksityisestä kulutuksesta. Siksi muutokset kuluttajien käyttäytymisessä heijastuvat koko talouteen.

Silti Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo, että kuluttajia ei voi syyttää.

Kuluttajien varovaisuus ei myöskään ole uutta tai vastikään tapahtunutta.

– Yksityinen kulutus on Suomessa oikeastaan viimeiset viisi vuotta polkenut paikallaan, Keskinen sanoo.

Suomalaisten kulutus ei elpynyt koronakriisin jälkeen odotetulla tavalla. Aiemmin 2010-luvulla yksityinen kulutus kasvoi loivasti koko ajan ja piti yllä Suomen vaimeaa, alle kahden prosentin talouskasvua, Keskinen sanoo.

Koronakriisin jälkeen tilanne kuitenkin muuttui: kulutus pysähtyi ja samalla koko talous jäi paikalleen.

Inflaatio söi ostovoimaa

Pääselitys kulutuksen heikkoudelle löytyy ostovoiman kehityksestä. Vuonna 2022 kiihtynyt inflaatio nosti hintoja selvästi nopeammin kuin palkat nousivat.

Tästä Ylekin on tehnyt monta juttua.

Suomalaiset saavat palkallaan nyt niin vähän ostettua, että se on jo sukupolvi­kokemus, kuvailee asiantuntija

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti korkoja ja sai inflaation laukkaamaan.

– Kuluttajahinnat nousivat vauhdikkaammin kuin ansiotaso, ja kuluttajat joutuivat sopeuttamaan omaa kulutustaan, Keskinen sanoo.

Vaikka inflaatio on sittemmin hidastunut ja palkat nousseet ripeästi, reaaliansiot eivät ole täysin palautuneet koronakriisiä edeltäneelle tasolle.

Avaa kuvien katselu

Julkinen talous ja varovaisuus painavat kulutusta

Kulutusta ovat jarruttaneet myös hallituksen tekemät veronkorotukset ja leikkaukset, jotka ovat heikentäneet kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, Keskinen muistuttaa. Lisäksi velkaantunut julkinen talous näkyy kuluttajien käyttäytymisessä ennakointina.

– Rationaaliset kuluttajat varautuvat tuleviin sopeutuksiin tai veronkorotuksiin säästämällä nyt, Keskinen arvioi.

Säästämisaste onkin noussut selvästi. Se tarkoittaa, että kulutusta lykätään, vaikka tuloja olisi.

Moni kansalainen on köyhtynyt

Toisaalta säästäminen – siis rahan tallettaminen pankkitilille – ei sekään ole ollut tuottoisaa.

Vaikka talletusvarallisuus on nimellisesti nyt ennätyksellisen suurta, inflaatio on syönyt sen arvoa.

– Vuonna 2021 talletetulla eurolla saa tänään vähemmän kuin ennen inflaatiopiikkiä, Keskinen muistuttaa.

Kun inflaatio huomioidaan, rahatalletusten eli säästöjen reaaliarvo on yhä jäljessä vuoden 2021 huippuhetkestä. Viisi vuotta sitten talletetun euron reaaliarvo on laskenut 93 senttiin, kun taas lainatun euron reaaliarvo on supistunut liki 88 senttiin.

Suomalaisten varallisuus on pitkälti kiinni asunnoissa, ja asuntojen hintojen lasku on laskenut suomalaisten omaisuuden arvoa.

Nämä kaikki vaikuttavat kulutushalukkuuteen.

– Tämä on niin sanottu varallisuusvaikutus. Kun oman varallisuuden arvo laskee, myös kulutusta tyypillisesti vähennetään, Keskinen sanoo.

Varovaisia kuluttajia ei voi syyttää

Keskisen mukaan kuluttajien varovaisuus ei ole moitittavaa, vaikka julkisessa keskustelussa on peräänkuulutettu aktiivisempaa kuluttamista talouskasvun vauhdittamiseksi.

– Kuluttajien käytös heijastaa muita tekijöitä. Ihmiset tekevät omassa tilanteessaan järkeviä valintoja, hän sanoo.

Säästäminen ja sijoittaminen ovat myös yleistyneet, mikä pitkällä aikavälillä kasvattaa kotitalouksien varallisuutta ja turvaa tulevaisuutta.

Silti taustalla vaikuttaa epävarmuus, Keskinen muistuttaa.

– Kuluttajien mielikuvat inflaatiosta ovat yhä selvästi korkeammat kuin todellinen tilanne. Työttömyyden nousu ja yleinen taloushuoli painavat mielialoja.

Vaikka oma taloudellinen tilanne koetaan usein kohtuulliseksi, pelko leviää tuttavapiirin ja yleisen ilmapiirin kautta, hän toteaa.

Koronan jälkeinen kulutuspiikki jäi syntymättä

Monet odottivat, että koronapandemian jälkeen patoutuneet säästöt olisivat purkautuneet kulutukseksi. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Korona-aikana kulutus ei kadonnut kokonaan, vaan se muuttui.

– Palveluiden ja matkailun sijaan investoitiin esimerkiksi omaan kotiin, Keskinen sanoo.

Kun koronarajoitukset poistuivat täysin, inflaatio oli jo noussut korkealle ja ostovoima heikentynyt. Kulutusmahdollisuudet eivät enää vastanneet odotuksia.

Käänne parempaan on näköpiirissä

Näistä tekijöistä huolimatta Suomen talouden näkymä ei ole aivan synkkä. Hypo julkaisi tänään talouskatsauksensa.

Keskisen mukaan useat keskeiset mittarit ovat nyt korjaantumassa. Hypon talousennuste povaa pientä talouskasvua.

– Ansiotaso nousee tänä vuonna noin 3,5 prosenttia ja inflaatio jää alle yhteen prosenttiin. Ostovoima kasvaa voimakkaasti, Keskinen arvioi.

Ostovoiman kasvu on vuositasolla jopa voimakkainta sitten finanssikriisin jälkeisten vuosien.

Talouden kasvu jää silti vaatimattomaksi.

– En näe perusteita vahvalle BKT-kasvulle, mutta prosentin kasvu olisi viime vuosiin verrattuna jo hyvä, Keskinen arvioi.

Kasvua tukevat viennin vetäminen, investointien elpyminen ja korkojen laskun vaikutus velallisiin. Rakennusalalla käänne tapahtuu todennäköisesti vasta myöhemmin.

– Jos ei vielä tänä vuonna, niin vuonna 2027 rakennusalan tilanne on jo parempi, Keskinen uskoo.