USA:n edellinen isku Iraniin oli katastrofi, ja siksi se on iskemässä uudelleen, sanoo tutkija

Näyttää mahdottomalta, että Yhdysvallat ja Iran löytäisivät neuvottelu­ratkaisun, vanhempi tutkija Tytti Erästö arvioi.

Donald Trump uhkasi 27. tammikuuta Iowassa pitämässään puheessa Irania uusilla iskuilla, jos maa ei tee uutta ydinsopimusta Yhdysvaltain kanssa. Kuvalähde: Reuters

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on iskemässä Iraniin, tutkija Tytti Erästö ennakoi.

– Näyttää valitettavasti aika todennäköiseltä, että Iraniin taas hyökätään, Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin vanhempi tutkija Erästö arvioi Ylelle.

Trump on määrännyt Lähi-itään mittavan laivaston ja uhkaa Irania iskuilla, mikäli se ei solmi uutta ydinohjelmaa rajoittavaa sopimusta Yhdysvaltain kanssa. Trumpin mukaan Iran kehittelee ydinasetta.

Presidentti on aiemmin uhannut iskeä Iraniin myös, mikäli maan sortohallinto jatkaa sitä vastustavien mielenosoittajien vahingoittamista.

Nämä kolme seikkaa puhuvat Erästön mukaan sen puolesta, että Trump toteuttaa uhkauksensa.

Kasvokuva Tytti Erästöstä
Tytti Erästö on vanhempi tutkija Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin joukkotuhoaseiden tutkimusohjelmassa. Kuva: Sipri

1. USA:n edellinen isku epäonnistui

Trump määräsi viime juhannuksena kattavan iskun Iranin ydinohjelmaa vastaan. Presidentti kehuskeli itse hyökkäyksen jälkeen, että Iranin ydinohjelma tuhoutui täysin.

Todellisuudessa Yhdysvaltain isku oli täydellinen katastrofi, Erästö sanoo.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on arvioinut, että Yhdysvaltain iskut saivat useissa Iranin suurimmissa uraaninrikastuslaitoksissa aikaan mittavaa tuhoa.

Alla olevaa kuvaa liu'uttamalla voit nähdä Yhdysvaltain kesäkuisen iskun aiheuttamat vauriot Iranin maanalaiseen Fordon rikastuslaitokseen.

Ilmakuva vuoristoisesta ja hiekkaisesta alueesta, jossa oikealla näkyy suuri, valkoinen rakennus sekä teitä.
Ilmakuva vuoristoisesta ja hiekkaisesta alueesta, jossa oikealla näkyy suuri, valkoinen rakennus sekä teitä. Vasemmalla pommin tekemiä reikiä maassa.
Kuvat: Satellite image 2025 Maxar Technologies / EPA (vasen), Satellite image 2025 Maxar Technologies / EPA (oikea)

Samaan aikaan se on arvioinut, että Iran ehti ennen iskuja siirtää osan rikastetusta uraanistaan toisaalle.

– Ennen kesäkuun sotaa IAEA tiesi grammalleen, kuinka paljon Iranissa on 60 prosenttiin ja 25 prosenttiin rikastettua uraania, Erästö sanoo. Uraania säilytettiin IAEA:n valvomissa varastoissa.

Erästön mukaan aiemmin koko maailma tiesi, että Iranilla on 408,6 grammaa 60 prosenttiin rikastettua uraania. Rikastettua uraania tarvitaan ydinaseen valmistamiseen.

Iskujen jälkeen Iran ei ole enää päästänyt IAEA:ta kaikkiin rikastuslaitoksiin. Enää ei tiedetä tarkalleen, mitä laitoksissa tapahtuu tai missä rikastettu uraani on.

Epätietoisuus selittää todennäköisesti, miksi Yhdysvallat pitää uuden ydinsopimuksen laatimista niin kiireellisenä.

2. Epätietoisuus johtaa iskujen kierteeseen

Ennen operaatio Midnight Hammerina -tunnettua iskua Yhdysvallat neuvotteli Iranin kanssa uudesta ydinasesopimuksesta, jossa Irania vaadittiin luopumaan uraanin rikastamisesta vastineeksi Iranin vastaisten sanktioiden poistamisesta.

Trump totesi tuolloin, ettei Iranin sallita rakentaa ydinasetta. Presidentin mukaan sen toteutuminen oli enää viikkojen päässä.

Natanzin ydinrikastuslaitos Iranissa.
Natanzin ydinrikastuslaitos Iranissa kuvattuna vuonna 2005. Natanzin laitos oli yksi operaatio Midnight Hammerin kolmesta kohteesta. Kuva: EPA/ABEDIN TAHERKENAREH

Erästön mukaan asiantuntijat ovat Iranin ydinkiistan alkuajoista lähtien varoittaneet, että iskut saattavat johtaa tilanteeseen, jossa tieto Iranin todellisista tapahtumista kadotetaan.

Niiden pelättiin luovan syyn, jonka nojalla Israel ja Yhdysvallat voivat iskeä yhä uudelleen Iraniin.

– Nythän me näemme, että juuri näin on tapahtumassa.

3. Neuvotteluratkaisua ei ole tulossa

Trump irtaantui itse Barack Obaman hallinnon solmimasta ydinsopimuksesta vuonna 2018. Sopimuksessa länsimaat höllensivät pakotteitaan vastineeksi siitä, että Iran rajoittaa ydinohjelmaansa ja sallii sen valvonnan.

Tuolloin Trump kutsui sopimusta kaikkien aikojen huonoimmaksi diiliksi.

Tutkija Tytti Erästö epäilee, ettei vanhan sopimuksen ehtoihin palaaminen siksi enää riitä Trumpille.

– Trump vaatii Irania luopumaan ydinaseohjelmastaan ja lopettamaan uraanin rikastamisen kokonaan.

Ehdot tuskin kelpaavat Iranille, vaikka maan talous onkin pitkään kärsinyt kansainvälisistä talouspakotteista.

Mielenosoitus Tehranilaisella kadulla, palava auto taustalla.
Iranissa on joulukuussa ja tammikuussa järjestetty valtavia hallinnon vastaisia mielenosoituksia. Ihmisoikeusjärjestö HRANA:n mukaan yli 6 000:n ihmisen on vahvistettu kuolleen siviilien ja vallankumouskaartin yhteenotoissa. Kuva: Kuvakaappaus sosiaalisesta mediasta / AFP

Erästön mukaan Iran rikastaa uraania myös polttoaineeksi ydinenergialle. Maan tavoitteena on olla ydinenergian suhteen omavarainen.

60 prosenttiin asti rikastetulle uraanille ei silti löydy ydinaseiden lisäksi muuta käyttöä.

Erästö kuitenkin korostaa, että Iran olisi voinut jo ydinaseen hankkia, mikäli se olisi niin halunnut. Nyt pitkälle rikastettu uraani toimii lähinnä pelotteena ja neuvottelukorttina, josta Iran tuskin haluaa luopua.

Iranin korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei istuu.
Irania on vuodesta 1979 hallinnut vanhoollinen uskonnollinen johtaja. Kuvassa Ajatollah Ali Khamenei kuvattuna heinäkuussa vuonna 2025. Kuva: EPA

Yhdysvaltain ja Israelin perimmäinen tavoite näyttää entistä selkeämmin olevan Iranin hallinnon vaihtaminen. Ydinaseohjelman lopettaminen on vain osa laajempaa kiistaa.

Erästön mukaan ydinohjelmasta luopuminen johtaisi todennäköisesti vain uusiin vaatimuksiin Yhdysvaltain suunnalta.

– Tässä tilanteessa on ymmärrettävää, ettei Iran halua menettää ainoaa uskottavaa pelotettaan.

Erästön mukaan viime kesän iskujen jälkeen näyttää mahdottomalta, että neuvotteluissa enää löytyisi kompromissiratkaisu.

Ylen aamussa käsiteltiin keskiviikkona Iranin ja Yhdysvaltain kiristyneistä väleistä.