Viime vuonna paljastui, että hyvinvointialueiden rahoituksessa on jotain pahasti pielessä.
Alueen sairastavuutta kuvaavassa pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa on vakavia puutteita, ja se on vaikuttanut hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Arvion mukaan kymmeniä miljoonia euroja on jaettu virheellisillä perusteilla.
Tätä eivät viralliset valvontatahot huomanneet.
Seinäjokelainen neurologian ylilääkäri Jari Kankaanpää alkoi tutkia asiaa jo runsaat pari vuotta sitten.
– Miten meillä voi syntyä näin isoja tilastoeroja ilman, että sitä kukaan huomaa?
Kankaanpää ja Keski-Suomen hyvinvointialueen ylilääkäri Petri Kivinen ovat yhdessä raportoineet asiasta.
Valvontavastuu epäselvä
Kankaanpää huomasi tutkiessaan Etelä-Pohjanmaan MS-tautitilastoja, että diagnoositietoja puuttui rahoitusjärjestelmästä merkittävästi todelliseen potilasmäärään nähden.
– Seuraavana syksynä ilmeni, että rahoituksessa tapahtuu todella suurta vaihtelua ja joiltakin alueilta tulee merkittävästi enemmän potilaita. Silloin tajusin, että meillä on isoja ongelmia tietojen perille menemisessä.
Vasta viime kesänä THL tiedotti havainneensa virheitä hyvinvointialueiden diagnoositiedoissa.
Kankaanpää ja Kivinen toivovat ohjeistuksen ja valvontavastuiden selkeyttämistä. Tällä hetkellä laissa ei määritellä tietojen toimittamisen valvontaa.
– Ohjaus on THL:n vastuulla, mutta entä jos tietojärjestelmätoimittajat eivät noudata ohjeita tai THL:n ohje on tulkinnanvarainen? kysyy Kivinen.
THL:n mukaan vastuu tiedon oikeasta toimittamisesta on hyvinvointialueilla ja THL osaltaan valvoo tätä.
Rahaa sairastavuuden mukaan
Rahoituslain perusajatus on järkevä: alueet saavat rahaa sairastavuuden mukaan.
Ongelmana ovat kuitenkin erilaiset tietojärjestelmät.
Kankaanpään mukaan tietojärjestelmät eivät toimita kaikkia pitkäaikaisdiagnooseja eteenpäin tai toisaalta vievät tilastoihin sinne kuulumattomia diagnooseja.
Kyse on sekä järjestelmien ongelmasta että osin myös kirjaamisen käytännöistä.
Etelä-Pohjanmaalta puuttui MS-taudin lisäksi tuhansia verenpainetauti- ja diabeteskirjauksia, koska tietojärjestelmä ei siirtänyt niitä automaattisesti eteenpäin. Oikea koodi olisi pitänyt merkitä käsin joka kerta. Asiaa on nyt korjattu.
Esimerkiksi Helsingissä käytössä oleva Apotti-järjestelmä siirtää tiedot automaattisesti.
Pohjanmaan hyvinvointialueen tutkimusylilääkäri, dosentti Auvo Rauhala on todennut omissa tutkimuksissaan, että Apotti on myös jättänyt tilapäisiksi tarkoitettuja diagnooseja pysyviksi.
Mikä on pitkäaikainen diagnoosi?
Julkisuudessa on noussut esiin Pohjois-Pohjanmaan kroonisen hengitysvajauksen diagnoosit, joita ilmestyi yhtäkkiä 30-kertaisesti muihin verrattuna.
Se olisi tarkoittanut, että yksi jokaisesta 250 asukkaasta käyttäisi happipulloa.
Joillain alueilla lonkkamurtumat aiheuttivat vastaavan piikin, kun taas Etelä-Pohjanmaalla niitä ei ole merkitty pitkäaikaissairauksiksi lainkaan.
Erikoista on sekin, ettei pitkäaikaisdiagnoosin käsite ole ihan selvä.
– Esimerkiksi ohimenevän aivoverenkiertohäiriön voi joissakin tapauksessa ajatella pitkäaikaisena riskitekijänä tai määräaikaisena diagnoosina, sanoo Jari Kankaanpää.
Hänen mielestään ohjeistusta pitäisi tarkentaa.
– Tämä on villi länsi.
Seuraukset ja kilpailu
Keski-Suomen hyvinvointialue on kertonut menettäneensä rahoitusvääristymän takia jopa 90 miljoonaa euroa.
Etelä-Pohjanmaallakin kyse on ”merkittävästä summasta”.
Viime aikoina hyvinvointialueen henkilöstöä on vähennetty ja palveluja supistettu.
– Kyllä hieman kiukuttaa, että ihmisten peruspalvelut voivat olla kiinni siitä, miten tietojärjestelmät toimivat, Kankaanpää miettii.
Vääristymä myös jakaa hyvinvointialueet. Niillä, jotka ovat hyötyneet, ei ole niin suurta kiinnostusta korjata järjestelmää.
– Meillä voi syntyä eroja vielä tälläkin hetkellä. Ja kilpailuahan tämä on.
Kilpailun synnyttää se, että hyvinvointialueiden raha tulee samasta potista. Jos joku alue saa enemmän rahaa, se on pois muilta.
Asiaa korjataan, mutta riittääkö se?
Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueet ovat valittaneet rahoituspäätöksistä hallinto-oikeuteen ja vaatineet kattavaa selvitystyötä.
Selvitystyö käynnistettiin joulukuussa.
Itä-Suomen yliopiston professorien Ulla-Mari Kinnusen ja Tomi Voutilaisen selvitys valmistuu lähiviikkoina.
He selvittävät diagnoositietoihiin liittyvää prosessia ja esittävät kehitystoimenpiteitä.
Finanssineuvos Tanja Rantanen valtiovarainministeriöstä kertoo, että selvityshenkilöiden työ kohdistuu tulevaisuuteen. Se ei korjaa menneiden vuosien virheitä.
– Tarkoitus on kehittää tulevaa järjestelmää ja ehdottaa, miten sitä voisi vakauttaa ja parantaa, sanoo Rantanen.
Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi toivovat takautuvia korjauksia.
– Ongelmana ovat menneet tappiot, joita ei tällä tietoa voi koskaan saada takaisin, Jari Kankaanpää sanoo.
Ministeriö katsoo aiempien rahoituspäätösten olevan lainmukaisia eikä näe oikaisutarvetta.
Vaihtoehtoisia malleja tutkittava
Viimeksi Talouspoliittinen arviointineuvosto on esittänyt, että sairastavuustietojen käytöstä alueiden välisessä rahanjaossa luovuttaisiin kokonaan.
Tanja Rantanen tietää, että sen tilalle on esitetty muun muassa demografista mallia, joka ottaa huomioon väestön ikärakenteen, työttömyysasteen ja työkyvyttömyyseläkkeen saajat.
– Erilaisia vaihtoehtoja on tarpeen käydä läpi, mutta tässä vaiheessa se edellyttää kunnollista tutkimusta, sanoo Rantanen.
Professorit ovat ehdottaneet myös Kanta-rekisterin hyödyntämistä sairastavuustiedoissa.
Selvityshenkilöiden työ on vain yksi toimenpide rahoituksen korjaamiseksi.
Myös koko rahoituslain muutos on lausuntokierroksella, ja hallitus aikoo perustaa työryhmän hyvinvointialuemallin uudistamiseksi.
Muutosten vaikutukset näkyvät kuitenkin rahoituksessa vasta kolmen vuoden päästä.