Kiinan johtaja Xi Jinping erotti viime viikolla useita sotilasjohtajia. Erotettujen joukossa oli muun muassa armeijan korkea-arvoisin kenraali Zhang Youxia.
Zhangia vastaan on käynnistetty tutkinta ”räikeistä rikkomuksista kuria ja lakia vastaan”, Kiinan puolustusministeriö tiedotti lauantaina The New York Timesin mukaan.
– Xi on puhdistanut kommunistista puoluetta ja armeijan johtoa koko valtakautensa ajan, Itä-Aasian ja Kiinan tutkimuksen professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta sanoo Ylelle.
Zhang Youxia on kuitenkin nähty Xin liittolaisena ja jopa lapsuuden ystävänä. Paltemaa kertoo yllättyneensä, että puhdistus on nyt kohdistunut tällaiseen henkilöön.
– Xi erottaa itse nimittämiään johtajia, joiden uskottiin kuuluvan presidentin omaan lähipiiriin.
Mitä Xi puhdistuksillaan tavoittelee?
Professori Paltemaan mukaan Kiinassa on liikkunut pitkään huhuja siitä, että armeijan ylimmän johdon ja Xin välillä on ollut erimielisyyksiä.
Jotkut ovat puhuneet jopa sotilasvallankaappauksen uhasta, Paltemaa sanoo.
– En kuitenkaan antaisi asialle liikaa painoarvoa. Kiinan politiikkaa kommentoidaan jatkuvasti sillä tavalla, että siellä olisi joku vallankaappaus käynnissä. Todellisuuspohja on yleensä hyvin hatara.
Kiinan hallinnon puhdistuksia ja johtohenkilöihin kohdistuvia tutkintoja selitetään usein korruptiolla ja puoluekurin rikkomisella.
Korruptio on kuitenkin armeijassa niin yleistä, ettei se todennäköisesti yksin selitä, miksi Xi erotti Zhangin.
– Tämän perusteella voimme ehkä tulkita, että häntä syytetään Xi:lle vastahakoisen klikin muodostamisesta ja lojaaliuden puutteesta puoluejohtoa kohtaan.
Suuren johtajan vastustaminen on Kiinan politiikassa paljon korruptiota vakavampi asia, arvioi Paltemaa.
Totuutta on kuitenkin mahdotonta tietää, sillä Kiinan politiikassa monet asiat halutaan pitää julkisuudelta salassa.
– Tällaisissa puhdistuksissa on aina kyse valtapelistä.
Mikä vaikutus sotilasjohdon vaihdolla on Kiinan suunnitelmiin Taiwania koskien?
Xillä on Kiinassa viimeinen sana sotilaallisissa päätöksissä.
Jos tuoreimman puhdistusaallon taustalla on henkilökemioiden sijaan asiakysymykset, saattaa se liittyä Taiwaniin, Paltemaa sanoo.
– Jotenkin näiden päätösten pitää liittyä Taiwanin kysymykseen. Olisi muuten kummallista, jos Xi Jinping tekisi päätöksiä, jotka heikentävät Taiwanin valtaamisen mahdollisuutta.
Taiwanin valtaaminen on Xi Jinpingille erittäin tärkeä kysymys.
Kiina on valmistellut armeijaansa saaren valtaamiseen vuosikymmeniä.
– Kiina on julkisesti lausunut, että maan pitää olla tähän materiaalisesti ja suunnitelmatasolla valmis vuoteen 2027 mennessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Kiina olisi ensi vuonna toteuttamassa hyökkäystään.
Aikataulu on saattanut olla asia, joka on herättänyt vastahakoisuutta Kiinan sotilasjohdossa, sanoo Paltemaa.
Hänen mukaansa Xi on erottanut Zhangin ohella kymmeniä muita kenraaleja ja puhdistanut seitsemän keskussotilaskomitean yhdeksästä jäsenestä.
Jäljellä on puheenjohtajana toimivan Xin lisäksi enää sotilasjohdon puhdistusoperaatiota johtanut Zhang Shengmin.
– On arvioitu, että vanhan johdon tilalle nimitetään niin sanottuja jees-miehiä, jotka eivät sano suurelle johtajalle poikkipuolista sanaa.
Paltemaan mukaan on selvää, että muutos vaikuttaa armeijan toimintakykyyn.
– Moni on verrannut tilannetta Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin puhdistuksiin 1930-luvulla. Tuolloin Stalin tuhosi puna-armeijan johdon ja hyökkäsi sen jälkeen Suomeen heikoin seurauksin.
Paltemaan mukaan Kiinan armeijassa on pian poliittisin perustein nimitettyjä johtajia, joilta puuttuu sotilaallinen kyky johtaa sitä.
– Zhang Youxia oli viimeinen kiinalainen kenraali, jolla oli oikeaa sodanjohtokokemusta Vietnamin vastaisesta sodasta vuodelta 1979.
Taiwanin osalta sotilasjohdon puhdistuksia on mahdollista tulkita kahdesta näkökulmasta.
Videolla Turun yliopiston Kiinan tutkimuksen professori Lauri Paltemaa arvioi, miten Kiinan sotilasjohdon uusiminen vaikuttaa maan aikeisiin vallata Taiwan:
Jos sotilasjohtajat valitaan poliittisen uskollisuuden perusteella, armeijan toimintakyky voi heikentyä. Tämä olisi hyvä uutinen Taiwanin kannalta.
Paltemaan mukaan vastanäkökulma on, että poliittiset lojalistit todennäköisesti myös toimeenpanevat hyökkäyksen Taiwanin valtaamiseksi, mikäli Xi Jinping päättää, että se pitää tehdä.
Yrittääkö Kiina pian Taiwanin valtaamista?
Professori Lauri Paltemaa ei pidä kovinkaan todennäköisenä sitä, että Kiina päättäisi yrittää Taiwanin valtaamista lähitulevaisuudessa. Riski siihen on kuitenkin aina olemassa.
Hyökkäystä vastaan puhuu silti ennen kaikkea Kiinan kommunistisen puolueen tuleva puoluekokous. Silloin puolueen johtoa, suurta johtajaa lukuun ottamatta, on tapana vaihtaa kovalla kädellä.
– Kiinan politiikka keskittyy ensi vuonna pidettävän puoluekokouksen valmistelemiseen. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, Kiina ei silloin tee mitään isoja päätöksiä, eikä varsinkaan aloita sotaa.
Paltemaan mukaan on myös tärkeä muistaa, että Yhdysvallat on tuoreessa puolustusstrategiassaan luvannut vahvistaa niin sanotun ensimmäisen saariketjun puolustusta.
Paltemaan mukaan tällä tarkoitetaan Taiwania, Japania ja muita saaria Kiinan rannikolla.
– Minun on vaikea nähdä, että Kiina päättäisi ottaa niin suuren riskin. Jos Yhdysvaltoja ei olisi, Kiina olisi jo liittänyt Taiwanin itseensä.