”Elämä on ihmeellistä”, sanoi Jens Ihle ja poistui Auerin kanssa oikeustalosta – tuomio annetaan huhtikuussa

Yksi Suomen seuratuimmista oikeudenkäynneistä on päättynyt

Anneli Auerin ja Jens Ihlen oikeudenkäynti on päättynyt Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

• Voit lukea hetki hetkeltä seurannan puolustuksen loppulausunnoista tämän jutun jälkeen.

Syyttäjä vaatii edelleen Ihlelle ja Auerille rangaistuksia Auerin lapsiin seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksista.

Syytekohtia on yhteensä 18.

Auerin ja Ihlen asianajajat pitivät loppulausuntonsa tänään oikeudessa.

He vaativat kaikkien syytteiden hylkäämistä.

Puolustus katsoo, ettei oikeudessa ole esitetty näyttöä syytteiden tueksi.

Syyttäjän keskeinen näyttö ovat lasten aikaisemmat kertomukset heihin kohdistuneista rikoksista.

Niitä tukevat syyttäjän mukaan somaattiset tutkimukset, joissa lapsista on löydetty arpia ja viiltojälkiä.

Puolustus lyttäsi loppulausunnoissaan syyttäjän todisteet.

Lapset ovat kertoneet aikuistuttuaan, ettei heihin ole kohdistunutkaan seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksia.

Puolustus toisti tänään näkemyksensä, jonka mukaan lasten alkuperäiset kertomukset syntyivät lasten sijaisperheen vanhempien painostamana. 

Auerin ja Ihlen asianajajat sanoivat, että perhe vieraannutti lapset äidistään ja nuorimmat lapset vanhimmasta sisaruksestaan.

Puolustus arvosteli jälleen voimakkaasti myös syyttäjän asiantuntijoita.

Puolustuksen mukaan lääkärien tekemät löydökset ovat virheellisesti tehty, ja ne ovat vääriä.

– Niissä ei ole tullut esiin mitään, mikä tukisi näyttöä, puolustus totesi.

– Joki-Erkkilän [erikoislääkäri] johtopäätökset tulee kyseenalaistaa, koska hän on löytänyt lukuisan määrän arpia muilta henkilöiltä, joita ei ole viillelty tai hyväksikäytetty, asianajaja Gummerus sanoi.

”Suhtaudumme suurella optimismilla tulevaan tuomioon”

Avaa kuvien katselu

Auer ja Ihle eivät itse olleet tänään äänessä oikeussalissa. Mutta he kiistivät syytteet jyrkästi medialle.

Auer kommentoi tiistaina aamulla medialle odottavansa Varsinais-Suomen käräjäoikeudelta tuomiota, jossa kaikki syytteet hylätään.

Myös Ihle toivoo samanlaista ratkaisua.

Tuomioistuin jää nyt pohtimaan syytteitä ja oikeudessa esitettyä näyttöä. Ratkaisu jutussa annetaan huhtikuun 29. päivä.

Tuomioistuin voi hylätä syytteet ja tuomita Auerin ja Ihlen. Tuomioistuin voi myös hylätä osan syytteistä.

Jos tuomioistuin katsoisi, että Auer ja Ihle ovat syyllistyneet rikoksiin, molemmat aikovat valittaa tuomiosta.

– Se on itsestäänselvää. Olen syyttömänä joutunut tähän. Näitä väitettyjä rikoksia ei ole koskaan tapahtunut, Ihle sanoi.

– En tule ikinä alistumaan tähän, että minua pidetään syyllisenä, hän sanoi ennen kuin poistui oikeustalolta.

Syyttäjän mukaan Ihle on tuomittava 10 vuoden ja Auer 7,5 vuoden vankeusrangaistuksiin.

Syyttäjä ei vaadi heitä vankilaan, koska heidät on tuomittu aiemmin samoista rikoksista ja he ovat kärsineet vankeusrangaistuksen.

Oikeudenkäyntiä on seurattu tiedotusvälineissä hyvin laajasti

Tiedotusvälineet ovat seuranneet lähes joka päivä kuukausia kestänyttä oikeudenkäyntiä.

Myös Yle on seurannut tätä oikeudenkäyntiä tiiviisti, koska lainvoimaisen tuomion purkaminen on Suomessa harvinaista.

Tässä oikeudenkäynnissä ei ole ollut kyse vain yhdestä seksuaalirikostapauksesta, vaan siitä, miten oikeusjärjestelmä on tapauksessa toiminut.

Yle on julkaissut myös poikkeuksellisesti yksityiskohtia todisteista, koska niillä on ollut keskeinen rooli oikeudenkäynnin ja syytteiden ymmärtämisessä.

Jens Ihle päättikin antaa haastattelun

Me toimittajat pyysimme haastattelua Jens Ihleltä tänään aiemmin.

Hän ei halunnut kommentoida tätä oikeudenkäyntiä. Juuri kun hän oli lähdössä ulos oikeustalolta, hän päättikin vastata toimittajien kysymyksiin.

Lokakuussa alkanut oikeudenkäynti on nyt päättynyt. Mitkä ovat teidän tunnelmanne ja ajatuksenne tällä hetkellä?

– Helpotus, että tämä on nyt ohi. Tämä on ollut kivaa, että media on päässyt tätä seuramaan. Ei ole ollut suljetut ovet oikeudessa.

Kuinka raskas prosessi tämä on ollut?

– Onhan tämä ollut raskasta. Elämä on ihmeellinen asia, koskaan ei tiedä, kenen kohdalle tämä voi sattua.

Millä mielellä odotatte päätöstä?

– Toiveikkaana, että saadaan kunnollinen päätös, että tämä ruljanssi päättyy.

– Toivotaan, että se perusteltaisiin niin hyvin, että syyttäjät eivät näkisi aihetta jatkaa. Se olisi myös yhteiskunnan etu.

Jos tuomioistuin tuomitsee teidät, aiotteko valittaa?

– Se on itsestäänselvää. Olen syyttömänä joutunut tähän. Näitä väitettyjä rikoksia ei ole koskaan tapahtunut.

– En tule ikinä alistumaan tähän, että minua pidetään syyllisenä.

Mitä mieltä olette siitä, että lapset kertoivat näistä teoista?

– Täällähän on kuultu ne syyt, miksi näin on tapahtunut. En voi lapsia syyttää.

Ihleä syytetään julmista seksuaalirikoksista

Syyttäjä vaatii Jens Ihlelle rangaistusta ja Anneli Auerille rangaistuksia Auerin lapsiin kohdistuneista julmista seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksista.

Syyttäjän mukaan Ihle on tuomittava 10 vuoden ja Auer 7,5 vuoden vankeusrangaistuksiin.

Syyttäjä ei vaadi heitä vankilaan, koska heidät on tuomittu aiemmin samoista rikoksista ja he ovat kärsineet vankeusrangaistuksen.

Oikeudenkäynti Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on päättynyt.

Käräjäoikeus antaa tuomionsa huhtikuun 29. päivä kello 10.

Asianajaja otti kuvan yleisöstä

Anneli Auerin ja Jens Ihlen oikeudenkäynti on siis päättynyt.

Puheenjohtaja halusi kiittää osapuolia hyvin sujuneesta oikeudenkäynnistä.

Oikeudenkäynnin lopuksi tapahtui jotain yllättävää. Ihlen asianajaja Kaarle Gummerus halusi ottaa kuvan oikeussalissa istuvasta yleisöstä.

– Minä en kiellä enkä lupaa, puheenjohtaja sanoi.

Sen jälkeen hän kysyi, sopiiko se kaikille. Kukaan ei vastustanut kuvan ottamista.

Siihen hetkeen päättyi siis lokakuussa alkanut oikeudenkäynti.

Minä lopetan hetki hetkeltä -seurannan täältä Turun oikeustalolta. Kiitos paljon teille, jotka olette lukeneet tätä seurantaa.

Voit lukea tästä jutusta pian koosteen tästä päivästä.

Tuomio annetaan keskiviikkona 29.4. kello 10

Käräjäoikeus antaa siis tuomionsa huhtikuussa.

”Johtopäätökset tulee kyseenalaistaa”

Gummerus jatkaa vielä lasten väitetyistä arvista puhetta.

– Jos lapselta olisi löydetty arpi, se on joka tapauksessa syntynyt ummetuksesta. Lähtökohtaisesti lähdetään siitä, että jäljet eivät tulleet syyttäjän väittämästä lusikan työntämisestä peräaukkoon, Gummerus sanoo.

Hän korostaa, että puolustuksen mukaan nykyään ei pidetä luotettavina menetelmiä, joita aiemmin käytettiin.

Puolustus arvostelee jälleen lapsia tutkinutta erikoislääkäriä.

– Joki-Erkkilän johtopäätökset tulee kyseenalaistaa, koska hän on löytänyt lukuisan määrän arpia muilta henkilöiltä, joita ei ole viillelty tai hyväksikäytetty, Gummerus sanoo.

Hän sanoo, että syyttäjät ovat ajaneet syytteistä suurimmalta osin vedoten aikaisempien oikeudenkäyntien todisteluun.

Gummerus toteaa viimeiseksi asiaksi, että hän vaatii käräjäoikeutta hylkäämään syytteet.

Nyt asianajajat jättävät laskunsa oikeudelle.

Fredman ojentaa laskunsa oikeudelle.

– Ilmoitan nyt, että tulen vaatimaan 20 prosentin korotusta palkkiooni, Gummerus ilmoittaa.

Hän kertoo antavansa laskunsa käräjäoikeudelle ensi viikolle. Samoin ilmoittaa myös lasten asianajaja.

Puolustus käy läpi lasten vammoja

Gummerus käy läpi nyt erään lapsen väitettyä fisteliä.

Se on vamma, joka voi aiheutua lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Gummerus käy läpi oikeudessa kuultuja asiantuntijalausuntoja. Hän toteaa, että niiden perusteella lapsella ei ole diagnisoitu fisteliä.

Hän puhuu myös toisen lapsen peräaukon laajentumasta ja arpimuutoksista peräaukon alueella.

Näitä löydöksiä ovat tehneet erikoislääkäri Minna Joki-Erkkilä ja toinen lääkäri Timo Hurme.

Puolustuksen mukaan kyse on pitkäaikaisesta ummetuksesta. Gummerus toteaa, että syyttäjä tulkitsee eri tavoin ummetuksen aiheuttamia vammoja kuin puolustus.

Siitä syyttäjä ja puolustus ovat samaa mieltä, että lapsen peräsuolessa on ollut poikkeava laajentuma, joka on löytynyt kuvantamisessa.

”Heillä ei ollut ketään muita kuin sijaisvanhemmat”

Asianajaja Gummerus puhuu nyt lasten välisista suhteista.

Auerin vanhin lapsi muutti pois sijaisperheestä melko pian sen jälkeen, kun lapset olivat sinne muuttaneet.

Sijaisperheeseen jäi asumaan kolme nuorinta lasta.

Puolustus katsoo, että tämän jälkeen sijaisvanhemmat erottivat vanhimman sisaruksen nuoremmista sisaruksista.

– Sijaisperheen vanhemmat puhuivat vanhimmasta sisaruksesta jatkuvasti pahaa ja kuvasivat häntä ongelmalliseksi ja pahantahtoiseksi, Gummerus sanoo.

–Lapset olivat menettäneet isänsä, äitinsä, sisarensa ja lopuksi kaikki muutkin sukulaiset. Heillä ei ollut enää ketään muita kuin sijaisvanhemmat.

Puolustus: Lasten käyttörahat olivat aikuisten hallussa

Asianajaja Gummerus käy läpi nyt sijaisperheen tapoja.

Gummeruksen mukaan kaupunki antoi lapsille käyttörahaa, mutta se ei päätynyt lapsille.

Hän sanoo, että rahat laitettiin tilille, jotta ne olisi annettu lapsille myöhemmin. Perheen yhdelle lapselle annettiin rahaa, kun hän lähti vaihtoon, Gummerus sanoo.

– Kaupungilta tulleet rahat ovat tosiasiallisesti olleet vanhempien hallussa, Gummerus toteaa.

Lapset ovat kertoneet oikeudessa rangaistuksista.

– Ne ovat olleet usein syrjiviä ja pitkittyneitä, kuten mykkäkoulu ja kylmä kohtelu, Gummerus sanoo.

– Joskus perhe antoi karkkikiellon rangaistuksena lapsille. Tällöin lapselle ei annettu karkkia, kun muut saivat syödä karkkia lauantaisin, Gummerus toistaa lasten kertomia asioita.

Nyt puhutaan sijaisperheestä

Avaa kuvien katselu

Asianajaja Kaarle Gummerus puhuu nyt lasten sijaisperheestä.

– Perheessä luotiin yhteiset säännöt, näistä on kuultu lasten kertoma. Syyttäjät ovat esittäneet, että kysessä on turvalliset säännöt.

Syyttäjä totesi eilen, että joissakin asioissa ”kaikki ei mennyt putkeen”. Syyttäjä kuitenkin katsoo, että sijaisperheen vanhemmat yrittivät luoda turvallisen ympäristön lapsille, ja perheen säännöt loivat turvaa lapsille.

Puolustus on eri mieltä.

– Asunnoissa sai liikkua vain tietyllä alueella, kavereiden tapaaminen ja liikkuminen kodin ulkopuolella oli rajoitettua, lapsilla ei ollut kotiavaimia, Gummerus luettelee.

Hän sanoo, että nämä säännöt eivät olleet normaaleja.

Gummerus katsoo, että säännöt olivat perheessä siksi, etteivät vanhemmat luottaneet lapsiin.

– Oli luottamuspula, joka ei poistunut kenenkään lapsen osalta missään vaiheessa.