Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan soiden ennallistaminen voi tuottaa merkittäviä ilmastohyötyjä jo muutamassa vuosikymmenessä.
Suomessa on tähän mennessä ennallistettu noin 60 000 hehtaaria metsäojitettuja soita. Niistä suurin osa on ravinneköyhiä ja happamia, sekä puuntuotannoltaan heikkoja alueita.
Näillä soilla alkuperäinen suokasvillisuus säilyy usein elinvoimaisena, ja ennallistaminen käynnistää nopean kehityksen.
Käytännössä se tarkoittaa, että suolle muodostuva paksu rahkasammalpatja sitoo hiiltä ja vähentää suon metaanipäästöä.
Itä-Suomen yliopiston kasviekologian yliopistonlehtori Teemu Tahvanainen kokosi tutkimuksessaan yhteen ennallistettujen ja ojitettujen soiden avaintietoja mallinnuksen tueksi. Mallinnuksen avulla arvioitiin soiden ennallistamisen ilmastovaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan erityisesti heikkotuottoisten metsäojitusten ennallistaminen olisi koko Suomen mittakaavassa merkittävä ilmastoteko.
Uusi tutkimustulos on ennallistamisen kannalta myönteinen
Tutkimus kohdistui erityisesti vähäravinteisiin ja happamiin soihin, joilla rahkasammalten nopea runsastuminen tuottaa tilapäisesti tehokkaan hiilinielun. Ennallistamisen jälkeen soilla kehittyy usein kuivempi suotyyppi, vaikka tavoitteena olisikin märän avosuon palauttaminen.
Tämä kehitys rajoittaa suon metaanipäästöjä ja mahdollistaa toivotun viilentävän ilmastovaikutuksen.
Tahvanaisen tutkimustulos on ennallistamisen hyötyjen kannalta huomattavasti myönteisempi kuin aiemmat arviot.
Aiemmissa malleissa oletettiin, että ennallistettujen soiden päästöt muuttuvat saman tien luonnontilaisen suon kaltaisiksi, mikä antoi ennallistamisesta pikemminkin lämmittävän vaikutelman.
Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Restoration Ecology -julkaisusarjassa.