Syyttäjä lausui viimeiset sanat Auerin ja Ihlen seksuaalirikoskäräjillä – ”Näyttö syyllisyydestä on vahvaa”

Syyttäjä ei usko Auerin lasten muuttuneita kertomuksia – Yle seurasi oikeudenkäyntiä

Avaa kuvien katselu

Yksi Suomen seuratuimmista oikeudenkäynneistä on tullut viime metreille.

Oikeudenkäynnissä on loppulausuntojen aika. Se tarkoittaa sitä, että syyttäjä ja puolustus pitävät loppupuheensa Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle.

• Voit lukea tästä jutusta hetki hetkeltä -seurannan syyttäjän loppulausunnosta.

Syyttäjä kertoi lähes neljä tuntia kestäneessä loppulausunnossaan, miksi Auer ja Ihle tulisi tuomita rikoksista, joista heitä syytetään.

Syyttäjä kävi laajasti läpi oikeudessa kuultuja todistajia ja siellä esitettyä todistusaineistoa.

– Syytteet ovat tulleet toteen näytetyksi, erikoissyyttäjä Leena Koivuniemi sanoi puheensa aluksi.

Myös erikoissyyttäjä Outi Pyykkönen korosti syyttäjän esittämää näyttöä.

– Se on vahvaa, ja sitä tukevat monet eri seikat, Pyykkönen totesi.

Lasten kertomukset rikoksista

Syyttäjän päänäyttö jutussa ovat lasten alkuperäiset kertomukset heihin kohdistuneista rikoksista.

Lapset alkoivat puhua niistä sijaisperheen vanhemmilleen kesällä 2011.

– Lasten kertomuksia tukee somaattinen kirjallinen näyttö, erikoissyyttäjä Koivuniemi totesi.

– Tällä tarkoitetaan lääkäri Minna Joki-Erkkilän allekirjoittamia lausuntoja, Koivuniemi jatkoi.

Puolustus on kritisoinut voimakkaasti oikeudessa lääkäri Minna Joki-Erkkilän tutkimuksia ja lapsista tekemiä löydöksiä.

Syyttäjä puolusti tiukasti tiistaina asiantuntijaansa.

– Joki-Erkkilä on arvostettu ammattilainen ja on pitkään tehnyt seksuaalirikosten vammoihin liittyvää tutkimusta. Hänellä on vahva asiantuntemus, erikoissyyttäjä Koivuniemi totesi.

Vammojen muoto ja määrä ovat poikkeuksellisia

Syyttäjän mukaan lapsista löytyneet vammat todistavat heihin kohdistuneista seksuaalirikoksista sekä pahoinpitelyrikoksista.

– Vammojen muoto ja määrä ovat poikkeuksellista. Osa niistä on ollut arpisarjoja. Ne ovat olleet poikkeuksellisen muotoisia, että ne olisivat aiheutuneet esimerkiksi leikeistä. Lapset ovat näyttäneet arpien sijaintia oma-aloitteisesti, erikoissyyttäjä Koivuniemi sanoi.

Syyttäjä lyttäsi loppulausunnossaan puolustuksen asiantuntijoita, jotka ovat lausuneet lasten vammoista.

– He ovat tehneet lausuntonsa suttuisten kuvien perusteella, erikoissyyttäjä Pyykkönen tylytti.

– He [lausuntojen kirjoittajat] ovat myös käyttäneet vääriä lääketieteellisiä termejä. Lausunnoissa näkyy myös heidän ennakkoasenne, sanoi syyttäjä.

Oikeudenkäynnissä on myös puitu paljon sitä, miksi lapsista ei ole enää löytynyt arpia, joita aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on nähty.

– Arvet voivat parantua ihmisellä, erikoissyyttäjä Pyykkönen totesi.

Sijaisperheen vanhemmat syyttäjän päätodistajat

Syyttäjä sanoi tänään, että syyttäjän päätodistajat ovat olleet Auerin lasten sijaisvanhemmat eli Anneli Auerin veli ja tämän vaimo.

– He ovat saaneet täällä lokaa päällensä, erikoissyyttäjä Leena Koivuniemi sanoi ja viittasi puolustuksen sekä Auerin lasten esittämiin väitteisiin sijaisperheestä.

Puolustus on tuonut oikeudessa esiin esimerkiksi sijaisperheen tiukkoja sääntöjä.

– Kotivaatteet. Kyllä minäkin vaihdan kotivaatteet, kun menen töistä kotiin, erikoissyyttäjä Koivuniemi sanoi.

– Kotiintuloajat, nukkumaanmenoajat, ne ovat järkeviä. Lapsilta rajoitettiin median käyttöä. Kun tiedetään, että tuohon aikaan mediassa on ollut kaikenlaista tästä perheestä.

– Säännöillä luodaan turvallisuutta pienille lapsille, syyttäjä totesi.

Syyttäjä sanoi, että Auerin veli ja tämän vaimo ottivat Anneli Auerin pyynnöstä ”neljä traumatisoitunutta lasta” ja alkoi kasvattaa heitä.

Syyttäjä myönsi, että kaikki ei välttämättä ”ole mennyt ihan putkeen”. Syyttäjä kuitenkin sanoi, että sijaisvanhemmat ovat pyrkineet tarjoamaan lapsille turvallisen lapsuuden.

Ja koska lapsilla oli turvallinen olo sijaisperheessä, nämä alkoivat kertoa heihin kohdistuneista rikoksista, syyttäjä sanoi.

Syyttäjä: Tämän takia lapset muuttivat kertomustaan

Avaa kuvien katselu

Syyttäjä teki selväksi loppulausunnossaan, että lasten alkuperäiset kertomukset ovat luotettavia.

Uudet muuttuneet kertomukset eivät siis syyttäjää vakuuta.

Niihin ovat voineet syyttäjien mukaan vaikuttaa lasten esimerkiksi Auer, Ihle ja asianajajat.

Syyttäjät toistivat tänään myös aiemmin oikeudessa esittämänsä asiantuntijatodistajiensa hypoteesilausunnot.

Niiden mukaan lapset ovat voineet muuttaa kertomuksiaan myös siksi, jos heille on luvattu rahaa tai palkkio.

– Lapsilla on saattanut aikuistuttuaan olla motiivi vetää kertomukset takaisin esimerkiksi välttääkseen henkilökohtaista stigmaa tai häpeää ja saada perheyhteydet palautetttua, syyttäjäylitarkastaja Jutta Tschokkinen sanoi oikeudessa.

– Tuomio täytyy rakentaa lasten alkuperäisten kertomusten varaan, totesi syytäjä.

Huomenna keskiviikkona oikeudessa kuullaan puolustuksen loppulausunnot.

Yle seuraa myös huomista käräjäpäivää Turun oikeustalolla.

Syyttäjä: Ei ole varmaan jäänyt epäselväksi, mitä mieltä syyttäjä on tästä asiasta

Syyttäjä toteaa, etteivät oikeudessa kuullut puolustuksen todistajat ole kertoneet Ihlen tekemistä seksuaalirikoksista.

– Olisi aika erikoista, että Ihle olisi kutsunut näitä todistajia tänne, jos he tietäisivät Ihlen rikoksista, erikoissyyttäjä Outi Pyykkönen sanoo.

Syyttäjän mukaan oikeudessa on kuultu myös todistajia, jotka ovat puhuneet Ihlen vankilasta pääsyn jälkeisestä ajasta.

– Näille ei pidä antaa mitään arvoa, syyttäjä kuittaa.

Syyttäjä ottaa puheeksi vielä Auerin ja Ihlen kuulemiset.

– He ovat kertoneet, että tuomion purkamisesta on puhuttu Anneli Auerin luona. Hän on kertonut puhuneensa purkuasiasta myös lastensa kanssa, syyttäjä huomauttaa.

Vastaajien kertomuksilla on melko vähäinen merkitys tässä oikeudenkäynnissä puolustuksen esittämällä vaihtoehtoiselle tapahtumankululle, syyttäjä sanoo.

– Ei ole varmaan jäänyt kenellekään epäselväksi, mitä mieltä syyttäjä on tästä asiasta, Pyykkönen sanoo ja jatkaa:

– Syytettä tukeva näyttö on vahvaa. Sitä tukevat monet eri seikat. Vanha näyttö on arvioitu usean eri tahon toimesta.

– Uusi näyttö ovat lasten kertomukset. Lasten kertomuksia heikentävät useat mainitut seikat, syyttäjä sanoo.

– Lasten muuttuneet kertomukset eivät saa tässä oikeudenkäynnissä tukea juuri mistään muusta kuin heidän kertomuksistaan, syyttäjä toteaa.

Syyttäjä: Auerille 7,5 vuotta ja Ihlelle 10 vuotta vankeutta

Syyttäjä sanoo, että Auer ja Ihle tulee tuomita syytteiden kuvaamalla tavalla.

Syyttäjän mukaan lasten uudet kertomukset eivät anna oikeudelle aihetta siis hylätä Auerin ja Ihlen syytteitä.

Syyttäjä sanoo vaativansa Auerille 7 vuoden ja 6 kuukauden tuomiota ja Ihlelle 10 vuoden tuomiota.

– Teot ovat olleet laadultaan vakavia, tekoaika on ollut pitkä, sanoo syytäjä. Teot ovat kohdistuneet neljään pieneen lapseen. Teot ovat tapahtuneet pääosin lasten omassa kodissa, erikoissyyttäjä Outi Pyykkönen perustelee rangaistusvaatimustaan.

Syyttäjä toistaa jälleen sen, mikä on kerrottu useaan kertaan.

Syyttäjä ei vaadi Aueria ja Ihleä enää vankilaan, koska he ovat jo suorittaneet vankeusrangaistuksensa.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on nyt kuullut syyttäjän loppulausunnon.

Huomenna oikeus kuulee Anneli Auerin ja Jens Ihlen loppulausunnot.

Kiitos tämän jutun lukijoille tästä päivästä.

Seuraamme hetki hetkeltä myös puolustuksen loppulausuntoja.

”Murhatuomiolla ei merkitystä tämän asian kanssa”

Syyttäjä korostaa, että Vaasan hovioikeuden antamalla murhatuomiolla ei ole merkitystä tämän asian ratkaisussa.

Hovioikeus siis kumosi Auerin saaman murhatuomion, jonka käräjäoikeus oli hänelle langettanut.

Syyttäjä mainitsee myös Auerin mielentilatutkimuksesta, joka on tehty hänen puolisonsa murharikosprosessin aikana.

– Auerin mielentilalausunto on tehty murhaa varten. Auerin myöntämä väkivalta ei ole muistaakseni ollut mielentilalausunnossa lainkaan pohdittavana, se on annettu toiseen asiaan, erikoissyyttäjä Outi Pyykkönen sanoo.

Auer on siis myöntänyt lapseensa kohdistuneen väkivallan, kun Auer oli lyönyt poikaansa lautasella päähän.

Syyttäjä vielä myös huomauttaa, ettei Auerin ja Ihlen välisille sähköposteille pidä antaa merkitystä tässä oikeudenkäynnissä.

– Niissä tuskin kirjoitettaisiin rikoksista, erikoissyyttäjä Pyykkönen kuittasi.

Syyttäjä vielä muistuttaa, ettei oikeudessa kuultu syyttäjän todistaja kertonut mitään sijaisperheen väitetystä pelon ilmapiiristä.

Siitä tässä oikeudenkäynnissä on puhuttu paljon.

Puolustuksen mukaan lapset pelkäsivät sijaisvanhempiaan, ja se oli yksi syy siihen, että lapset halusivat puhua heihin kohdistuneista rikoksista.

Syyttäjä on siis tänään kumonnut tämän väitteen kuten hyvin paljon muitakin puolustuksen esille tuomia asioita.

”Lausunnoissa näkyy ennakkoasenne”

Avaa kuvien katselu

Syyttäjä on nyt loppusuoralla loppulausunnossaan.

Nyt ääneen pääsee kolmas syyttäjä, erikoissyyttäjä Outi Pyykkönen.

Hän ottaa kantaa puolustuksen hankkimiin asiantuntijalausuntoihin kuten esimerkiksi THL:n asiantuntijan lausuntoon.

Puolutuksen asiantuntijat ovat kumonneet syyttäjän esittämiä lausuntoja esimerkiksi lapsilta löytyneistä vammoista.

Syyttäjä tylyttää nyt puolustuksen asiantuntijalausuntoja.

– He ovat tehneet lausuntonsa suttuisten kuvien perusteella, erikoissyyttäjä Pyykkönen sanoo.

Oikeudenkäynnissä on myös puitu paljon sitä, miksi lapsista ei ole enää löytynyt arpia, joita aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on nähty.

– Arvet voivat parantua ihmisellä, erikoissyyttäjä Pyykkönen sanoo.

Syyttäjän mukaan puolustuksen esittämä oikeuspsykologinen näyttö ei ole kaikilta osin ollut asianmukaista, katsoo syyttäjä.

– He [lausuntojen kirjoittajat] ovat käyttäneet vääriä lääketieteellisiä termejä. Lausunnoissa näkyy myös heidän ennakkoasenne, sanoo syyttäjä.

Syyttäjän mukaan tietyissä lausunnoissa on ollut paljon asiavirheitä, mistä aiheutuu ”vääriä johtopäätöksiä”.

”On aika erikoinen tilanne”

Syyttäjä kummeksuu sitä, että lasten uudet kertomukset annettiin asianajaja Markku Fredmanille.

Fredman on siis lasten äidin Anneli Auerin asianajaja.

– On aika erikoinen tilanne, että lasten uudet kertomukset annetaan vastaajan avustajalle [Fredmanille]. Ei ole lapsia vaikka ohjeistettu hankkimaan omaa avustajaa, syyttäjäylitarkastaja Jutta Tschokkinen ihmettelee.

Syyttäjä ihmettelee asiaa siksi, että lapset ovat olleet uhreja väitetyissä seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksissa.

– Lapset ovat olleet uhreja ja Auer on ollut vastaajan [syytetyn] asemassa, syyttäjäylitarkastaja Tschokkinen sanoo.

”Uudet kertomukset eivät ole uskottavia”

Syyttäjän mukaan Anneli Auer ja Jens Ihle ottivat vuonna 2017 yhteyttä Aurin asianajajaan Markku Fredmaniin.

Auer ja Ihle tiedustelivat, voisiko heidän saamaansa tuomiota purkaa. He olivat kärsineet sen jo vankilassa.

Asianajaja Fredman totesi, että tuomion purkamista voidaan hakea ainoastaan, jos lapset kertovat omat näkemyksensä heihin kohdistuneista rikoksista.

– Lapset olivat sen jälkeen kukin vuorollaan yhteydessä Fredmaniin. Hän on pitänyt jokaisen lapsen kanssa erilliset neuvottelut. Hän on kuullut lapsia, ja nämä on videoitu, syyttäjä sanoo.

Auer ja Ihle jättivät purkuhakemuksen korkeimpaan oikeuteen vuonna 2023.

– Tämän jälkeen Auerin ja lasten välit alkoivat lähentyä, sanoo syyttäjä. Siinä on ollut viisi vuotta aikaa valmistautua tuomion purkamiseen, syyttäjäylitarkastaja Jutta Tschokkinen sanoo.

– Se on tärkeä näkökulma ja pitää ottaa huomioon, kun mietitään lasten uusien kertomusten luotettavuutta, hän jatkaa.

– Uudet kertomukset eivät ole uskottavia. Lasten vuonna 2011 annetut kertomukset ovat luotettavia, syyttäjä sanoo.

Syyttäjä: Näistä syistä lasten uudet kertomukset ovat epäuskottavia

Syyttäjien mukaan esimerkiksi Anneli Auerin ja Jens Ihlen asianajajat sekä monet mediassa esitetyt kannanotot ovat voineet vaikuttaa Auerin lapsiin niin, että nämä ovat myöhemmin peruneet alkuperäiset kertomuksensa seksuaalirikoksista.

Syyttäjät viittavat tässä yhteydessä omien asiantuntijatodistajiensa hypoteesilausuntoihin lasten muuttuneista kertomuksista.

Syyttäjäylitarkastaja Jutta Tschokkinen esittää, että lapsilla on saattanut aikuistuttuaan olla motiivi vetää kertomukset takaisin esimerkiksi välttääkseen henkilökohtaista stigmaa tai häpeää ja saada perheyhteydet palautetttua.

Syyttäjän mukaan yksi syy kertomusten muuttumiseen saattaa olla raha tai palkinto, joka lapsille on luvattu.

Syyttäjät pitävät lasten uusia kertomuksia epäuskottavina myös siksi, että heidän mukaansa lapset eivät ole esimerkiksi osanneet kertoa kovinkaan tarkasti, miten ja millaisissa tilanteissa kertomukset ovat syntyneet.

”Tuomio täytyy rakentaa lasten alkuperäisten kertomusten varaan”

Syyttäjä mukaan lasten alkuperäiset kertomukset ovat siis totta. Syyttäjä ei usko lasten muuttuneisiin kertomuksiin.

Nyt syyttäjäylitarkastaja Jutta Tschokkinen käy läpi asioita, minkä perusteella syyttäjä katsoo, että lasten uudet kertomukset eivät pidä paikkansa.

Puolustuksen mukaan sijaisperheen vanhemmat ovat vieraannuttaneet lapset näiden äidistä Anneli Auerista ja muista sukulaisista.

– Lasten alkuperäiset kertomukset eivät johdu vieraannuttamisesta. Tuomio täytyy rakentaa lasten alkuperäisten kertomusten varaan, syyttäjä Tschokkinen sanoo.

Syyttäjä iskee puolustuksen väitteisiin

Avaa kuvien katselu

Nyt puheen aloittaa syyttäjäylitarkastaja Jutta Tschokkinen.

Hän käy läpi puolutuksen esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua.

Syyttäjä sanoo, että puolustus on väittänyt, että mitään viiltelyä ja seksuaalirikoksisa ei ole tapahtunut.

– Vastapuolen väite on, että sijaisvanhemmat ovat täysin vieraannuttaneet lapset äidistään ja sukulaisistaan. He ovat todenneet, että lapset ovat pelänneet sijaisvanhempia, syyttäjäylitarkastaja Tschokkinen sanoo.

Syyttäjä sanoo puolustuksen väittävän, että sijaisvanhemmat ovat syöttäneet lapsille valheet, kun nämä olivat lapsia.

Syyttäjä Tschokkisen mukaan oikeuden on tärkeää pohtia, miten lasten uudet kertomukset ovat syntyneet.