Työttömyys Suomessa kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysluku on korkeimmillaan sitten vuoden 2009. Työttömiä oli joulukuussa 51 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työvoiman tarjonta on kyllä hyvin korkealla, mutta kysyntää ei ole. Suomessa on Euroopan surkein työttömyys. Työttömyys kasvaa kaikissa ryhmissä, mutta tämä nuorten työttömyys kasvaa nopeiten. Tilanne työmarkkinoilla on vaikea, mutta kaikkein vaikein se on tilastojen mukaan alle 25-vuotiaille.
Työttömyyden syyksi on nostettu milloin kuluttajat, milloin hallituksen leikkaukset, milloin maahanmuuttajat. Kysyimme taloustieteen professori Roope Uusitalolta sekä Laboren johtajalta, taloustieteilijä Mika Malirannalta, missä syy työttömyyteen pesii.
Onko syy kuluttajissa, jos niin miksi?
Mika Maliranta:
– Keskeinen selitys on taloutemme laskusuhdanteessa, ja se johtuu pääasiassa kotimarkkinoiden tilasta. Kotimarkkinoiden heikko tila taas selittyy sillä, että kotimainen kysyntä on kehittynyt heikosti. Kotimaisen kysynnän heikko kehitys johtuu puolestaan kotitalouksien nousseesta säästämisasteesta. Tällainen ketju tässä on. Datan perusteella näyttää siltä, että kotitaloudet ovat alkaneet kasvattaa puskureitaan.
Roope Uusitalo:
– Yksityinen kulutus on tällä hetkellä heikkoa, ja siinä mielessä se on yksi tekijä. Tässä ei kuitenkaan ole tarpeen etsiä varsinaisia syyllisiä. Yksityisen kulutuksen lasku on yksi keskeinen syy työttömyyden kasvuun.
– Toinen merkittävä tekijä on julkisen sektorin säästöt, jotka vaikuttavat suoraan esimerkiksi työpaikkojen määrään.
Onko syy hallituksen leikkauksissa, jos niin miksi?
Mika Maliranta:
– Laskusuhdanne on yksi selitys. Kotitaloudet ovat lisänneet säästämistä, ja spekulatiivinen selitys on, että johonkin on varauduttu – esimerkiksi Putiniin, Trumpiin, mutta myös mahdollisiin tuleviin sopeutustoimiin. Nämä [hallituksen] sopeutustoimet ovat varmasti vielä lisänneet säästämisastetta. Sen lisäksi, että säästämisaste on noussut, hallituksen julkisen talouden paikkaustoimenpiteet ovat omalta osaltaan heikentäneet kokonaiskysyntää – sekä suoraan että tulevien odotusten kautta.
– Työttömyyden kasvussa hallituksella on ollut osuutta, sillä päätöksillä on pyritty lisäämään työn tarjontaa. Datasta nähdään, että on tapahtunut siirtymää työmarkkinoiden ulkopuolelta työvoimaan eli työnhakijoiksi, ja se selittää, miksi työttömyysluvut näyttävät huonommilta kuin työllisyysluvut.
–Jos mitataan työllisyyttä tehdyillä työtunneilla, työmarkkinoiden kehitys ei ole niin synkkä kuin työttömyysprosentit antavat ymmärtää. Hallitus on pyrkinyt kasvattamaan työn tarjontaa, eli yhä suurempi osa työikäisestä väestöstä joko on töissä tai etsii töitä – ja tätä on myös saatu aikaan. Sitä on saatu mitä on tilattu.
Roope Uusitalo:
Kyllä, hallituksen leikkaukset ovat osaltaan syy. Julkisen sektorin säästöt vähentävät suoraan julkisen sektorin työpaikkoja.
Onko syy maahanmuutossa, jos niin miksi?
Mika Maliranta:
– Kyllä varmaan voi olla samaa mieltä siitä, että maahanmuutolla on ollut vaikutusta. En ota kantaa sen vaikutuksen suuruuteen. Se on hieman hankala määritellä, mutta aineistojen perusteella ulkomaalaisilla on rooli, vaikka se ei varmasti ole ainut syy.
Roope Uusitalo:
– Keskustelu on hieman hämmentävää. Asiasta käydään kyllä debattia. Jos nojataan VATT:n laskelmiin, jotka ovat tässä ehkä parhaiten kohdallaan, ja joihin osa muista arvioista ilmeisesti perustuu, tilanne näyttää tältä: sekä työttömien maahanmuuttajien määrä että työttömien Suomessa syntyneiden määrä on kasvanut. Suomessa syntyneiden työttömien määrä on kasvanut jonkin verran enemmän.
– Koska Suomessa syntyneitä on kuitenkin määrällisesti huomattavasti enemmän, maahanmuutto ei yksin pysty heiluttamaan koko työttömyysastetta kovin paljon. Maahanmuuttajien osuus työvoimasta on edelleen pienempi.
Onko syy kansainvälisissä suhdanteissa, jos niin miksi?
Mika Maliranta:
– Tällä kertaa laskusuhdanne on pääasiassa kotimainen. Viennin kehitys on ollut kohtuullista, joten sitä ei voi sinänsä syyttää.
Datan perusteella kotitalouksien säästämisasteen nousu voi johtua huolista, jotka ovat osin kotoperäisiä, mutta voivat liittyä myös ulkomaihin, kuten Trumpiin.
– Suomi on tässä mielessä poikkeus. Työttömyys on kasvanut Suomessa selvästi enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Juuri tästä syystä Suomen työttömyys on noussut suhteessa muihin Euroopan maihin.
Työttömyyden kääntävää talouskasvua on odotettu jo pitkään, onko sitä nyt näkyvissä?
Mika Maliranta:
– Kaikki ennustelaitokset arvioivat edelleen, että talouden suhdannetilanne paranee tämän vuoden aikana joko selvästi tai jopa merkittävästi.
Logiikka on edelleen voimassa: kun talouskasvu kiihtyy, työmarkkinatilanne paranee viiveellä.
Roope Uusitalo:
– En lähde ennustamaan nyt sen enempää kuin aiemminkaan – en ole ennustaja. Tällä hetkellä näkymä on kuitenkin melko nihkeä. Meillä on Suomessa tähän tarkoitukseen noin viisitoista ennustelaitosta, ja tämä on heidän tehtävänsä.