Energiayhtiö Fortumin voitto pieneni viime vuonna selvästi.
Liikevoitto oli noin 940 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 1,3 miljardia. Myös liikevaihto laski alle viiteen miljardiin, kun toissa vuonna se oli lähes kuusi miljardia euroa.
Pudotuksesta huolimatta koko vuoden voitto oli hiukan odotuksia suurempi.
Analyytikkojen odotukset liikevoitosta ennen tulosjulkistusta liikkuivat Vara Researchin mukaan noin 920 miljoonassa eurossa. Liikevaihto oli odotusten mukainen.
Fortumin osakekurssi on noussut vuodessa yli 40 prosenttia. Tänään kurssi oli noin prosentin miinuksella, puolenpäivän jälkeen kurssilasku jyrkentyi lähes seitsemään prosenttiin ja päätyi päivän päätteeksi runsaan neljän prosentin laskuun.
Kurssilasku jyrkkeni, kun Fortumin johto kertoi sijoittajatilaisuudessa, ettei yhtiö osallistunut Microsoftin uuden datakeskukseen liittyvän kilpailutuksen viimeisiin vaiheisiin.
Sähkön kysyntä ei viime vuonna juuri kasvanut, mutta toimitusjohtaja Markus Rauramo uskoo sähkönkysynnän tulevaan kasvuun. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on ennustanut sähkönkysynnän kaksinkertaistumista vuoteen 2040 mennessä.
Fortumissa ollaan samoilla linjoilla. Nopein kasvu tulee datakeskuksista, mutta suurin metalliteollisuudesta.
– Ruotsissa ja Suomessa on isoja teräshankkeita, on Stegraa, Blastria, alumiinissa Arctial. Vedyssä ja vetyjohdannaisissa on valtava määrä eri toimijoita. Datakeskukset ovat merkittävä, mutta ei läheskään isoin kysynnän kasvattaja, Rauramo listaa Ylen haastattelussa.
Näin Rauramo perustelee luottamustaan sähkönkulutuksen kovaan kasvuun:
Hiilettömästä teräksestä ja vetytaloudesta on puhuttu jo pitkään. Inderesin analyytikko Juha Kinnunen pitää Fortumin odotuksia kuitenkin edelleen uskottavina, vaikka monet teollisuuden hankkeet eivät olekaan edenneet rakentamispäätöksentekoon saakka.
Tilanne ei ole aivan suoraviivainen.
– Jos datakeskusbuumi kaksinkertaistaisi sähkönkysynnän, niin on paljon perinteistä teollisuutta, joka ei kestäisi kovaa sähkön hinnan nousua, hän sanoo.
Kinnusen mukaan talouden yleinen sähköistymisen eteneminen on kuitenkin uskottava perusta jopa kaksinkertaistuvalle sähkön tarpeelle, mutta aikaa se voi viedä ennakoitua pidempään.
Hänen mukaansa Venäjän uhka saattaa jarruttaa investointeja Suomeen.
– Venäjä naapurina saattaa nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa huolettaa investoijia, vaikka Fortum esimerkiksi on kertonut, että sillä ei olisi merkitystä.
Sähkön hinta matelee
Fortum uskoo sähkön hinnan kehittyvän hyvin maltillisesti tänä vuonna.
Omalta osaltaan tästä kertoo, se millä hinnalla yhtiö on suojannut tuotantoaan Pohjoismaissa. Käytännössä suojaaminen tarkoittaa sitä, millä hinnalla yhtiö on tehnyt myyntisopimuksia tulevasta tuotannostaan.
Tämän vuoden tuotannosta yli 75 prosenttia on jo myyty 41 eurolla megawattitunnilta eli samalla hinnalla kuin vuosi sitten.
Verollisena, mutta ilman vähittäismyyjän marginaaleja, tämä tarkoittaisi vuodessa keskimäärin runsaan viiden sentin kuluttajahintaa kilowattitunnilta.
Jos hinta jää tätä alemmaksi, Fortum hyötyy. Jos taas hinta nousee kalliimmaksi, se on Fortumille huono uutinen, joka kertoo siitä, että se olisi voinut myydä sähkönsä kalliimmalla hinnalla.
Inderesin Kinnunen pitää hintanäkymiä Fortumille riittävinä, jotta tulos voi parantua tänä vuonna.
Hän muistuttaa, että Fortumin vesivoiman tuotanto on ”äärimmäisen edullista”. Myös Loviisan ydinvoimalat on rakennettu edullisesti vuosikymmeniä sitten.
– Olkiluodon ykkös- ja kakkosreaktorit tekevät rahaa nykyisillä hinnoilla. Ainoa, mikä ei arvioni mukaan tee rahaa tällä hintatasolla, on Olkiluoto kolmonen, Kinnunen listaa..
Fortumin viime vuoden toteutuneeksi myydyn tukkusähkön hinnaksi tuli lopulta yli 51 euroa megawattitunnilta.
Hintaan ei odoteta oleellista muutosta, sillä ensi vuoden tuotannosta yli puolet on myyty 40 eurolla megawattitunnilta.
Sähkön hinta on laskenut selvästi huipuistaan parin vuoden takaa, mutta hintojen heilahtelu on edelleen suurta.
Lisätuotanto kannattaa, uusi ydinvoima ei
Vaikka sähkön keskimääräinen hinta on Suomessa Euroopan matalin, Fortum on lisäämässä sähkön tuotantoaan.
Uutta aurinko- ja tuulituotantoa on kehitteillä peräti kahdeksan gigawattia. Se on paljon, sillä nykyinen Suomen koko huippukysyntä on noin 15 gigawattia.
– Tämä on erittäin iso hankeportfolio, Rauramo kiteyttää.
Tuuli- ja aurinkovoiman tuotantovaihteluiden pariksi Fortum on kehittämässä myös hintaheilahteluja hyödyntävää pumppuvoimaa ja sähkövarastoja.
Myös ydinvoiman rakentaminen on tarkastelussa. Se kuitenkin vaatii teollisuudelta pitkäaikaisia sitoumuksia ydinvoiman ostamiseksi.
– Tämän hetken pitkän aikavälin markkinahinnoilla, uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole mahdollista, Rauramo sanoo.
Inderesin Kinnusen mukaan uusi ydinvoima tuottaisi sähköä kannattavasti vasta 80 - 90 euron megawattihinnalla, kun nyt hinnat ovat keskimäärin 40 euron luokkaa.
Rauramon mukaan Fortumin sähköntuotanto on jo lähes kokoaan päästötöntä. Hiiltä käytetään enää Puolassa ja kaasua Espoon kaukolämpövoimalassa.
Fortumin viime vuoden sähköntuotannosta 99 prosenttia oli peräisin uusiutuvista lähteistä, vesi- ja tuulivoimasta tai ydinvoimasta. Yhtiön mukaan sen päästöt olivat Euroopan sähköyhtiöiden alhaisimpia.
Omistajaa varaa palkita
Rahapulassa kärvistelevä Suomen valtio omistaa Fortumista runsaan 51 prosenttia.
Fortum on myös neljänneksi omistetuin kansanosake – sillä on lähes 195 000 omistajaa.
Fortum tunnetaankin avokätisenä osingonmaksajana. Tänä vuonna voitosta maksetaan omistajille 90 prosenttia osinkoina. Osaketta kohti osinko on 0,74 euroa. Vuosi sitten osinkoa ja lisäosinkoa maksettiin yhteensä peräti 1,4 euroa.
Rauramon mukaan myös investointeihin jää varaa osingonmaksun jälkeenkin.
– Seuraavan viiden vuoden investoinnit ovat kahden miljardin luokkaa ja sitten on vielä kaksi ja puoli miljardia investointiohjauksessa varaa. Yhteensä voisimme investoida viiden vuoden aikana 4,5 miljardia.
Myös osakeanalyytikko Kinnunen katsoo, että Fortumilla on varaa maksaa nykyisiä osinkoja tulevaisuuden investointeja vaarantamatta.
– Tulosnäkymähän on hyvä. Ei tässä syömävelkaa oteta, Inderesin Kinnunen sanoo.