Ylen MOT-ohjelman paljastukset tulivat yllätyksenä opetusministeri Anders Adlercreutzille. Hän sanoo, että ei ole ollut tietoinen siitä, että suomalaisia lapsia viedään kurinpitolaitoksiin ulkomaille.
– Tiedämme, että lapsia viedään ulkomaille kurin vuoksi, mutta emme ole olleet tietoisia tällaisista laitoksista, sanoo Adlercreutz.
Ylen tuoreimmassa MOT-ohjelmassa kerrotaan Somalian ja Kenian kurinpitolaitoksista, joissa lapsia pahoinpidellään ja pidetään kahleissa. Niihin on viety myös suomalaisia lapsia.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on yllättynyt ministerin tietämättömyydestä.
– Olemme olleet tietoisia tästä ilmiöstä Suomessa jo yli 20 vuotta. Emmekä ole tehneet riittävästi näiden lasten hyväksi.
Kyse on lähisuhdeväkivallasta
Vanhemmat lähettävät lapsia kurinpitolaitoksiin esimerkiksi päihteisiin, rikoksiin tai liian länsimaiseen elämäntapaan liittyvien huolten vuoksi.
Kunniaan liittyvän väkivaltatyön asiantuntijan Ujuni Ahmedin mukaan kyse ei ole yksittäistapauksista.
– Kyllä näiden laitosten pitäisi olla tiedossa. On sitten eri juttu, että ollaanko me oikeasti haluttu tehdä sille jotain, ollaanko me otettu asian niin vakavasti kuin meidän pitäisi ottaa, sanoo Ahmed.
Ahmedin mukaan kyse on systemaattisesta lähisuhdeväkivallasta.
Ahmed on vieraillut kertomassa niin sanotuista kurinpitomatkoista kouluissa, ministeriöissä ja lastensuojelussa vuosien ajan. Monissa kouluissa ilmiö on tuttu.
Helsinki edelläkävijä
Viime syksynä Helsingissä laadittiin ohjeet lasten kurinpitomatkojen ehkäisemiseksi. Ohjeistus perustuu opettajilta tulleisiin huoliin ja havaintoihin, että maahanmuuttajataustaisia lapsia katoaa tai he eivät ilmesty kesäloman jälkeen seuraavalle luokalle.
Lapsia lähetetään niin sanotuille kurinpitomatkoille paitsi laitoksiin myös sukulaisten hoiviin.
Ohjeet auttavat henkilökuntaa tunnistamaan ilmiön, havaitsemaan varoitusmerkkejä ja puuttumaan tilanteisiin ajoissa.
Ujuni Ahmed on toiminut asiantuntijana Helsingin kaupungin työryhmässä, joka laati ohjeet. Hänen mielestään ohjeistus on hyvä ensimmäinen askel, mutta se ei yksin riitä kitkemään ilmiötä, sillä yhteiskunnan eriytyminen voi jopa suojella tällaista piilorikollisuutta.
– Eriytyminen omiin yhteisöihin lisää epäluottamusta yhteiskuntaan ja synnyttää rinnakkaisyhteiskuntia, joissa viranomaisten on entistä vaikeampaa puuttua tilanteisiin, Ahmed toteaa.
Opetusministeri lupaa selvittää asiaa
Opetusministeri Adlercreutz sanoo, että kouluissa tarvitaan lisää tietoa, jotta riskiryhmässä olevat lapset ja varoitusmerkit voidaan tunnistaa ajoissa.
Hän painottaa myös perheiden sitouttamista kouluyhteisöön.
– Usein perheiltä puuttuu tieto siitä, mitä palveluja on tarjolla silloin, kun apua tarvitaan, hän sanoo.
Opetusministeri sanoo nyt haluavansa selvittää asiaa tarkemmin.
– Keskustelemme kaupunkien kanssa ja yritämme saada käsitystä ongelman laajuudesta sekä pohtia keinoja, joilla voimme edetä, Adlercreutz sanoo.
”Täysin lasten oikeuksien vastaista”
Kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka monta suomalaista lasta on lähetetty laitoksiin.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kuitenkin sanoo, että ilmiö on ollut tiedossa jo vuosien ajan. Maahanmuuttajataustaisten lasten lähettämisestä ulkomaille on tehty raportteja ja pidetty pyöreän pöydän keskusteluja. Myös Pekkarisen edeltäjä Tuomas Kurttila piti aihetta esillä.
– Kyllähän ammattilaiset ovat sanoneet, että kouluista katoaa oppilaita, ja Ihmisoikeusliiton selvityksessä tunnistettiin kymmeniä tapauksia vuosien varrelta, joissa lapsi on kadonnut ja epäillään, että hänet on lähetetty Afrikan maihin koulutettavaksi, rangaistavaksi tai ojennettavaksi.
Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen aikoo pitää ääntä aiheesta ja muistuttaa viranomaisia ja päättäjiä siitä, että näin ei saa tapahtua.
– Tämä on täysin lasten oikeuksien ja edun vastaista.
Maahanmuuttajalapset ei samanarvoisia
Ujuni Ahmedin mielestä vaikuttaa siltä, että viranomaisten on helppo sivuuttaa väkivalta, joka kohdistuu marginaalissa oleviin ryhmiin.
– Jos tämä olisi väkivallan muoto, joka kohdistuisi valtaväestöön, siitä varmasti tiedettäisiin laajemmin.
Ahmedin mukaan on ymmärrettävää, että monet tahot pelkäävät leimaavansa vähemmistöjä, jos he nostavat esiin ongelmia. Vähemmistöjen lasten ihmisoikeudet eivät kuitenkaan saa jäädä tabujen tai yhteisöjen maineen suojelemisen jalkoihin, hän sanoo.
– On järkyttävää, että kidutuksen omaista väkivaltaa kokevien lasten edelle asetetaan yhteisön maine. Kuka sitten tekee työtä, jotta vähemmistötaustaisten lapset eivät joudu kohtaamaan tällaista väkivaltaa?