Lappeenrantalainen yrittäjä Topi Karppanen on aamulla pirteä, vaikka on yöllä käynyt Venäjällä. Hän on aurannut lumet Venäjällä Saimaan kanavan huoltotieltä.
Alueen tie on 25 kilometriä pitkä.
– Se oli normaali keikka. Rajasta yli, sitten puolitoista tuntia auraushommia ja rajasta takaisin Suomen puolelle, sanoo Karppanen.
Tämä on toinen talvi, kun Karppanen auraa lunta YIT Road oy:n aliurakoitsijana Venäjän puolella.
Saimaan kanavan vuokra-alueen huolto kuuluu maiden välisen sopimuksen mukaan Suomelle. Venäjällä käy suomalaisia töissä useana päivänä viikossa.
Useimmat heistä liikkuvat pareittain, mutta Karppanen ajaa aura-autoaan yksin.
Hän käy talvella auraamassa ja torjumassa liukkautta noin 30 kertaa. Kesällä tien kunnossapitoa on pari kertaa kuukaudessa.
Venäjä ei ole Karppaselle tuttu maa, eikä hän puhu kieltä. Ensimmäinen työkeikka puolitoista vuotta sitten on jäänyt hyvin mieleen.
– Kun puomit nousivat ensimmäistä kertaa, ymmärsin, että nyt ollaan täysin yksin siellä.
Kunnossapidettävä tie on kapea, mutta tyhjänä helppo aurattava. Kännykkä ei kuulu läheskään kaikkialla.
– Avunsaanti on pitkissä kantimissa. Jos tulee kalustorikko, on parempi olla vähän pitempi sämpylä mukana ennen kuin tepsutellaan paikkaan, missä puhelin kuuluu.
Kanavarakenteet ja -laitteet ovat Suomen
Suomen ja Venäjän välinen raja on kiinni kolmatta vuotta. Saimaan kanavan vuokra-alueella tehdään silti erilaisia huoltotöitä.
Siellä koekäytetään ja huolletaan kanavalaitteita sekä säännöstellään veden kulkua ja korkeutta.
– Käymme kerran viikossa tarkastamassa, ettei ole tapahtunut mitään vuokrasopimuksen artikloiden vastaista ja asiat ovat siinä kunnossa kuin sopimus vaatii. Näin tulee olla niin suomalaisten kuin venäläisten osalta, sanoo toimistopäällikkö Seppo Kykkänen Saimaan kanavavaltuutetun toimistosta.
Saimaan kanavassa on kahdeksan sulkua. Viisi niistä on Venäjän puolella. Kanavan huoltotie on käytännössä tie, jota pitkin kulkee kaikki liikenne Suomen rajan ja Viipurin välillä.
Suomalaiset ovat huolehtineet velvoitteistaan ja kanavalaitteiden kunnosta koko tänä aikana, vaikka raja on kiinni.
– Täytyy muistaa, että kaikki kanavarakenteet ja -laitteet ovat Suomen valtion omaisuutta. Omasta omaisuudesta pidetään huolta kaikissa tilanteissa, sanoo Kykkänen.
Vuokra-alueella on nyt hyvin rauhallista. Suomalaisten lisäksi siellä liikkuvat Venäjän raja- ja tulliviranomaiset.
– Venäläiset tarvitsevat Venäjän kanavavaltuutetun luvan alueelle menemiseen. Sellaisia lupia siellä ei ole kirjoiteltu vähään aikaan, sanoo Kykkänen.
Korjattu 28.1.2026 15.38: Artikkelissa sanottiin, että suomalaisia käy töissä 29 kilometrin päässä rajasta. Heitä käy 20 kilometrin päässä.