Trump lähettää Lähi-itään sotalaivueen, Iran uhkaa vastata täydellä voimalla – tämä on tilanne Iranissa nyt

Useat lentoyhtiöt ovat peruneet Lähi-idän-lentojaan. Finnairin lennot Dubaihin ja Dohaan kulkevat normaalisti.

Iranilaiset kommentoivat Yhdysvaltain sotakaluston siirtämistä Lähi-itään

Iranissa useita viikkoja jatkuneet mielenosoitukset näyttävät rauhoittuneen, ainakin toistaiseksi.

Siitä huolimatta tilanne Iranin ja Yhdysvaltain välillä on edelleen jännitteinen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi torstaina suuren sotalaivueen olevan matkalla kohti Irania.

Trumpin kommentit Iranista voit katsoa alla olevalta videolta:

Kuvalähde: Reuters

Yhdysvaltalaisten viranomaislähteiden mukaan lentotukialus USS Abraham Lincoln sekä useat sota-alukset ja taisteluhävittäjät saapuvat lähipäivinä Lähi-idän alueelle.

USS Abraham Lincoln katosi tutkasta neljä päivää sitten. Laiva sijaitsi tuolloin Malakansalmen kärjessä Kaakkois-Aasiassa. Laivue on todennäköisesti matkalla Omanin- ja Persianlahden alueelle ja sen on arvioitu saavuttavan määränpäänsä viikonlopun aikana.

Alla oleva kartta osoittaa USS Abraham Lincolnin ennustetun reitin, viimeisimmät havainnot aluksesta, sekä Yhdysvaltain sotilastukikohdat Omanin- ja Persianlahdella.

Karttaan merkitty lentotukialus USS Abraham Lincolnin reitti ja sijainti merkitty sekä Iran ja USA:n tukikohtia Persianlahdella.
Kuva: Leena Luotio / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap

Yhdysvallat harkitsee myös oman ilmatorjuntansa vahvistamista Lähi-idässä, kertovat viranomaislähteet uutistoimisto Reutersille.

Presidentti Trump sanoo toivovansa, ettei Yhdysvaltain olisi tarpeellista iskeä Iraniin. Hän on kuitenkin toistuvasti uhannut Yhdysvaltain ryhtyvän vastatoimiin, mikäli Iran jatkaa mielenosoittajien vahingoittamista.

Iran on vastannut Yhdysvaltain toimiin omaa retoriikkaansa koventamalla.

Korkea-arvoinen iranilainen viranomaislähde kertoo uutistoimisto Reutersille, että maa aikoo vastata voimalla kaikkiin mahdollisiin iskuihin ulkomailta.

Yhdysvaltain lentotukialus USS Abraham Lincoln kuvattuna Espanjan edustalla vuonna 2019.
Yhdysvaltain lentotukialus USS Abraham Lincoln kuvattuna Espanjan edustalla vuonna 2019. Kuva: Cati Cladera / EPA

– Tällä kertaa aiomme tulkita pienimmänkin iskun – rajoitetun sellaisen, täsmäiskun tai miksi he ikinä päättävätkin kutsua sitä – täysimittaisena sotana meitä vastaan. Aiomme myös vastata niihin mahdollisimman kovalla voimalla.

Toistaiseksi on epäselvää, mihin jännitteinen tilanne vielä johtaa.

Ranskalais-hollantilainen lentoyhtiö Air France-KLM kertoo kuitenkin jo keskeyttäneensä toistaiseksi lennot useaan kohteeseen Lähi-idässä. Vastaavan päätöksen ovat aiemmin tehneet myös British Airways ja halpalentoyhtiö Transavia.

Finnair lentää toistaiseksi Lähi-idän kohteisiinsa Dubaihin ja Dohaan tavalliseen tapaan. Iranin, Irakin, Israelin tai Syyrian ilmatilassa yhtiö ei lennä, Finnairin viestinnästä kerrotaan Ylelle.

Yli 5 000 kuollut Iranin mielenosoituksissa

Iranissa useita viikkoja jatkuneet mielenosoitukset näyttävät rauhoittuneen, ainakin toistaiseksi.

Ilmoitetut luvut kuolonuhreista vaihtelevat. Uutistoimisto Reutersille puhuneen viranomaislähteen mukaan 5 000 ihmisen on vahvistettu kuolleen mielenosoittajien ja Iranin islamilaista sortohallintoa suojelevan vallankumouskaartin yhteenotoissa.

Iranin poliisin erikoisjoukkojen aseistetut jäsenet valvovat aluetta seisten panssaroidussa sotilasajoneuvossa maan lipun alla .
Tuhannet ihmiset ovat kuolleet viranomaisten ja mielenosoittajien yhteenotoissa joulukuussa ja tammikuussa. Kuvassa raskaasti aseistautunut poliisi Teheranissa 12. tammikuuta. Kuva: Morteza Nikoubazl / Getty Images

Yhdysvaltalainen ihmisoikeusjärjestö HRANA kertoo 5 100 kuolemasta. Järjestön mukaan noin 13 000:a kuolemantapausta selvitetään yhä ja noin 7 500:n ihmisen kerrotaan kärsineen mielenosoituksissa vakavia vammoja. Pidätettyjä on järjestön mukaan 28 000.

Järjestön mukaan Iranissa verkkoyhteydet eivät edelleenkään toimi. Samalla pidätykset ja pakotetut tunnustukset lisääntyvät.

Mielenosoittajia pakotetaan tunnustamaan julkisesti rikoksia

Iranin valtiontelevisio on näyttänyt ennätyksellisen määrän videoita, joissa mielenosoittajia pakotetaan tunnustamaan syyllistyneensä vakaviin rikoksiin, joita varten he ovat vastaanottaneet rahaa ulkomailta. Asiasta kertoo muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

HRANA-järjestön mukaan videot toimivat samanaikaisesti pelotteena kansalaisille ja Iranin hallinnon propagandan vahvistamiskeinona.

Mielenosoitus Tehranilaisella kadulla, palava auto taustalla.
Iranissa joulukuussa käynnistyneet mielenosoitukset ovat suurimmat Iranissa sitten Mahsa Aminin kuoleman vuonna 2022. Kuva Teheranissa järjestetystä mielenosoituksesta 14. tammikuuta. Kuva: Kuvakaappaus sosiaalisesta mediasta / AFP

Iranin propagandassa hallintoa vastustavat mielenosoitukset on tapana esittää ulkomailta masinoituna kampanjana Iranin epävakauttamiseksi.

Pakotettuja tunnustuksia on taas tapana käyttää myöhemmin todisteena oikeudenkäynneissä, joissa mielenosoittajia voi odottaa jopa kuolemantuomio.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk on vaatinut Irania lopettamaan mielenosoittajien tappamiset, näytöstyyliset oikeudenkäynnit ja kohtuuttomien rangaistusten jakamisen.

Yhdysvaltain painostus kovenee

Sotilaallisen painostuksen lisäksi myös Yhdysvaltain taloudellinen painostus Irania vastaan kovenee.

Trump kertoi torstaina, että Iranin kanssa kauppaa tekeville maille asetettavat 25 prosentin tullit astuvat pian voimaan.

Yhdysvallat asetti vastikään pakotteita myös yhdeksälle Iranin varjolaivastoon kuuluvalle öljytankkerille, joita Iran on käyttänyt kansainvälisten pakotteiden kiertämiseen.

Yhdysvaltain mukaan alukset ovat kuljettaneet iranilaista öljyä ja polttoainetta ulkomaille satojen miljoonien dollarien edestä. Maan valtiovarainministeri Scott Bessent sanoo tuoreiden pakotteiden kohdistuvan merkittävään tulolähteeseen, jolla Iran rahoittaa sortotoimia omaa kansaansa vastaan.

Harmatukkainen silmälasipäinen Scott Bessent.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent kuvattuna kesäkuussa 2025. Kuva: Francis Chung / EPA

Uudet sanktiot ja tullit voivat vaikeuttaa entisestään Iranin autoritaarisen johdon asemaa.

Joulukuun lopulla puhjenneet mielenosoitukset käynnistyivät maan nopeasti heikentyneen taloustilanteen vuoksi ja laajenivat maanlaajuisiksi mielenilmauksiksi maan uskonnollista johtoa vastaan.

Brittilehti The Guardian kertoi joulukuussa, että elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet Iranissa vuodessa 72 prosentilla. Lääkkeiden hinnat ovat nousseet 50 prosentilla.

Samalla Iranin valuutan rialin vaihtokurssi on romahtanut vuodessa kaikkien aikojen pohjalukemiin Yhdysvaltain dollariin verrattuna.

Alla oleva grafiikka näyttää dollarin arvon kehityksen suhteessa rialiin:

Grafiiikka jossa Iranin rialin arvo suhteessa Yhdysvaltain dollariin (USD) on laskenut 2025 aikana.  Tammikuussa yhdellä dollarilla sai 809 00 rialia ja joulukuussa 1,4 miljoonaa rialia.
Kuva: Maija Hurme / Yle

Vaikka mielenosoitukset näyttävätkin rauhoittuneen, ei kansan tyytymättömyys ole kadonnut minnekään. Samanaikaisesti Yhdysvaltain kasvava uhka ja taloustoimet ajavat Iranin nykyhallintoa entistä ahtaammalle.