Työskentely Ruotsissa ja Norjassa kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän.
Yhteydenotot Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseen rajaneuvontaan kasvoivat viime vuonna 35 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.
Esimerkiksi suomalaisten hoitoalan työntekijöiden lisääntynyt kiinnostus naapurimaiden työmarkkinoita kohtaan näkyi rajaneuvonnan yhteydenotoissa loppuvuodesta.
– Kyselyitä tulee tosi paljon, koska työllisyystilanne on Suomessa heikompi kuin naapurivaltioissa, sanoo Meri-Lapin työllisyyspalveluiden EURES-asiantuntija Elina Keloneva Torniosta.
Rajaneuvonnan Tornion toimipisteessä työskentelevä koordinaattori Riikka Juntti arvioi, että myös entistä aktiivisempi tiedottaminen kantaa nyt hedelmää.
– Viimeisen vuoden aikana henkilöstömäärämme on kasvanut kahdella, joten palveltujen asiakkaiden määrän kasvu ja tilaisuuksiin osallistumisen kasvu selittyvät osittain tällä.
Ilmainen rajaneuvonta auttaa muun muassa rajan yli töitä etsiviä ihmisiä ja yrityksiä.
Usein ihmiset kysyvät, olisiko heille tiedossa työpaikkaa esimerkiksi toimialalta, millä he ovat aikaisemmin työskennelleet, Keloneva kertoo.
– Autamme myös, jos joku haluaa vaihtaa alaa. Myös ruotsalaiset ja norjalaiset työnantajat tiedottavat avoimista työpaikoistaan aktiivisesti. Hekin toivovat, että suomalaiset hakisivat heille töihin, sanoo Keloneva.
Opastusta sääntöviidakossa ja yllättävissä tilanteissa
Rajaneuvonta auttaa myös toisessa maassa jo työskenteleviä työntekijöitä. Tällä hetkellä etenkin sähköistä tunnistautumista vaativat järjestelmät vaikeuttavat työntekoa naapurimaassa.
– Tunnistautuminen ei ole nyt mahdollista toisessa maassa. Työntekijä ei pysty asioimaan esimerkiksi eri viranomaisten palveluissa, sanoo Juntti.
Hän kuitenkin uskoo, että sähköinen tunnistautuminen helpottuu vielä tämän vuoden aikana.
Myös kielitaidon puute voi vaikeuttaa asioiden hoitamista, jolloin rajaneuvonta tarjoaa tukea. Yleensä ongelmatilanteissa on mukana molempien maiden viranomaisia ja vieraalla kielellä asioiminen ei ole välttämättä helppoa, Juntti sanoo.
Rajaneuvonta auttaa myös, jos henkilö on maksanut veroja väärään maahan tai saanut aiheettomasti lisäveroja.
Eräs suomalaismies sai Ruotsin verovirastolta kirjeen, jonka mukaan hänen olisi pitänyt maksaa lisäveroja 250 000 kruunua. Väärinkäsitys saatiin kuitenkin oikaistua rajaneuvonnan opastuksella.
– Hän yritti hoitaa asiaa Suomen ja Ruotsin verohallintojen kanssa, mutta asia ei selvinnyt. Lopulta saimme asian selvitettyä ja hänen ei tarvinnut maksaa lisäveroa.
Juntin mukaan kahden maan sääntöviidakossa operoiminen voi olla haastavaa. Maiden lainsäädännöissä ja viranomaisten välisissä työnjaoissa on eroja.
Usein haasteita aiheuttaa toisen maan hidas päätöksenteko ja pitkät käsittelyajat.
– Silloin selvitämme, miksi päätöksenteko kestää ja puuttuuko sieltä esimerkiksi jotain asiakirjoja, mitä henkilö ei ole osannut toimittaa.
Rajaneuvonnassa toimivat EURES-asiantuntijat opastavat myös muista EU/ETA-maista ja Sveitsistä Suomeen tulevia työntekijöitä.
Myös yritykset suuntaavat Suomesta Ruotsiin
Ruotsin isot investoinnit ovat lisänneet myös suomalaisten yritysten mielenkiintoa, ja monet ovat laajentaneet toimintaansa länsinaapurin puolelle.
Juntti ottaa esimerkiksi rakennusalan, missä on jo pidempään ollut Suomessa hankala tilanne.
– Osa yrityksistä lähtee hakemaan kasvua Ruotsista. Esimerkiksi betoniyritykset perustavat Ruotsiin tytäryhtiöitä.
Rajaneuvonta saa kyselyitä yrityksiltä ympäri Suomen sekä Ruotsista ja Norjasta. Esimerkiksi Savosta ja Pohjois-Karjalasta on tullut paljon kiinnostuneita yhteydenottoja.
– Kerromme heille esimerkiksi, mitä kaikkea yritysten pitää huomioida, kun heidän työntekijänsä lähtevät Ruotsiin, sanoo Juntti.
Viestiä maiden päättäjille
Rajaneuvonta antaa myös asiantuntijatietoa eri organisaatioille, kuten kuntien elinkeinopalveluille sekä pohjoismaisen rajaesteneuvoston jäsenille. Organisaatiot ovatkin käyttäneet palveluita aiempaa enemmän.
Juntin mukaan pohjoismailla on kova halu edistää vapaata liikkuvuutta ja integraatiota ja rajaneuvonnalla on siinä tärkeä rooli. Sillä on myös mandaatti ja tehtävä Pohjoismaiden ministerineuvostolta, joka rahoittaa rajaneuvonnan toimintaa.
Rajaneuvonnan tehtävänä on analysoida liikkumisen esteitä ja raportoida niistä eteenpäin ministerineuvostolle ja kansallisille rajaesteverkostoille.