Näin somalitaustaiset kommentoivat MOT:n paljastamia rangaistuslaitoksia

Pieni osa vanhemmista lähettää teini-ikäisen lapsensa Afrikassa sijaitseviin kurinpitokeskuksiin. Syynä voi olla nuoren huumeiden käyttö, rikosten tekeminen tai liian länsimainen elämäntapa.

Portin päällä on harmaa peitetty kyltti ja muuriaidan päällä on piikkilankaa,
Toimittaja Wali Hashi kuvasi piilotetulla kameralla kahta Somaliassa ja Keniassa sijaitsevaa kurinpitokeskusta. Kuvakaappaus MOT:n dokumentista. Kuva: MOT

Yle julkaisi maanantaina MOT-dokumentin, joka kertoo nuorille tarkoitetuista kurinpitolaitoksista Somaliassa ja Keniassa.

Joissakin laitoksissa nuoria muun muassa pahoinpidellään ja pidetään kahleissa.

Dokumentin mukaan keskuksiin on viety myös joitakin suomalaisia somalitaustaisia nuoria.

Yle kutsui Suomen somaliyhteisön jäseniä katsomaan MOT:n dokumenttia. Tässä jutussa kaksi somalitaustaista suomalaista kertoo ajatuksiaan laitoksista.

Molemmat tiesivät laitosten olemassaolosta. Heidän läheisiään ei ole ollut niissä, ja he korostavat, että Suomesta nuorten lähettäminen niihin on hyvin harvinaista.

Vanhemmat eivät tiedä laitosten todellisuutta

Helsinkiläinen opiskelija Asho Ahmed kertoo, että MOT:n dokumentti herätti hänessä surua.

Hän pohtii, mikä ajaa osan vanhemmista lähettämään lapsensa laitokseen.

– Kulttuurista riippumatta vanhempi saattaa kokea epäonnistumista omassa roolissaan, mutta lapsuuden ja nuoruuden kieltäminen omilta lapsiltaan kulttuurisin tai moraalisin syin ei ole hyväksyttävä syy lähettää lapsia näihin paikkoihin, Ahmed pohtii.

Ahmed miettii, ymmärtävätkö vanhemmat minkälaisia elinikäisiä traumoja lapselle väkivaltaisista laitoksista jää.

Somalitaustaiset nuoret tietävät keskuksista

Sosionomiopiskelija Sakariye Ishakin mukaan suurin osa suomalaisista somalitaustaisista nuorista on kuullut keskuksista. Hän myös tietää joitakin niissä olleita nuoria.

Jos lapsia viedään lähtömaahan, vanhemmat haluavat Ishakin mukaan ensisijaisesti luoda lapsilleen yhteyden omiin juuriin, kulttuuriin ja taustaan. Se voi tapahtua viemällä lapset tai nuoret tapaamaan lähtömaassa asuvia sukulaisia.

Joskus vanhemmat saattavat kokea, etteivät he ole riittävästi mukana lastensa elämässä eivätkä he saa tarpeeksi tukea viranomaisilta. Myös luottamus viranomaisiin voi olla heikkoa.

Ishak arvioi, että suurin osa vanhemmista ei tiedä minkälaisia paikkoja keskukset voivat pahimmillaan olla.

Videolla Ishak kertoo, mitä asialle voitaisiin hänen mielestään tehdä.

Myös Asho Ahmedin mielestä parasta ennaltaehkäisyä on vanhempien tiedon lisääminen.

Mitä paremmin yhteiskunta mahdollistaa vanhempien pääsyn uuden yhteiskunnan palvelujärjestelmään, sitä paremmin he osaavat hakea apua haastavissa tilanteissa.

Ahmedilla on myös tärkeä viesti vanhemmille. Jokaisella vanhemmalla on ymmärrettävästi tarve vaalia sosiaalista ja kulttuurista jatkuvuutta.

– Siihen laitoksiin lähettämisellä ilmeisesti pyritään. On kuitenkin mahdotonta kasvattaa lapsia vanhempiensa kulttuurin edustajiksi, oli kyse sitten maahanmuuttajista tai ei. Sukupolvien välillä tulee aina olemaan eroa.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.