Ihmisaivot hakkaavat tekoälyn energiatehokkuudessa mennen tullen.
Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta pukee sen numeroiksi.
Keskustelu tekoälyn kanssa esimerkiksi ChatGPT:ssä kuluttaa sähköä pienen kiukaan verran eli parituhatta wattia. Aivojen sähkönkulutus taas on 20–80 wattia eli monin verroin pienempi.
– Tekoälyn kehityksessä on varaa optimoida energian käyttöä, Lehdonvirta sanoo.
Mutta kuinka paljon tekoäly kuluttaa sähköä? Tarkkaa tietoa on vaikea saada. Google, Meta, Amazon ja muut teknologiayritykset eivät erittele lukuja raporteissaan.
Selvää on, että tekoälystä on tulossa entistä suurempi riippakivi ilmastolle. Tuoreen tutkimuksen mukaan tekoälyn ilmastopäästöt päättyneenä vuonna olivat yhtä suuret kuin koko New Yorkin kaupungin. Saman tutkimuksen mukaan tekoäly tarvitsee enemmän vettä kuin pullotettua vettä käytetään maailmanlaajuisesti.
Tällä hetkellä datakeskukset rohmuavat globaalista sähkönkulutuksesta 1,5 prosenttia, mutta kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvion mukaan osuus kasvaa kolmeen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju sanoo, että tekoäly haukkaa potista tuolloin puolet.
Jättimäisiä datakeskuksia suunnitteilla
Sähköä kuluu tekoälyn kouluttamiseen ja käyttämiseen. Virtaa syö myös datakeskusten laitteiden jäähdyttäminen.
Lehdonvirran ja Kangasharjun mukaan tekoälyä kehitetään nyt energiankulutuksesta välittämättä.
– Pitää saada uudempaa, isompaa, nopeampaa ja hienompaa eikä ole paljon kyseenalaistettu sitä, mitä se ympäristölle maksaa, Kangasharju sanoo.
Meneillään on kamppailu tekoälyn herruudesta eikä varakkaiden yritysten tarvitse pihistellä rahasta. Teknologiajäteistä Microsoft ja Meta kertoivat keskiviikkona vahvasti plusmerkkisistä tuloksistaan ja panostuksistaan tekoälyn kehittämiseen.
– Nyt kisataan siitä, kenellä on varaa upottaa enemmän sähköä tekoälymallin kouluttamiseen ja sen ajamiseen. Mikä sitten pitkällä tähtäimellä on kestävää liiketaloudellisesti tai puhumattakaan ympäristöllisesti – sitä ei ole vielä nähty, Lehdonvirta sanoo.
IEA:n mukaan suurin suunniteltu datakeskus käyttää saman verran sähköä kuin kaksi miljoonaa kotitaloutta. Eri maiden välillä on toki isoja eroja siinä, kuinka suuri rasite datakeskukset ovat ilmastolle. Euroopassa datakeskusten käyttämä sähkö on vihreämpää kuin Yhdysvalloissa.
Lehdonvirran mukaan isosta koosta on myös etua.
– Teollisen mittakaavan laskentatehtaissa saadaan samalla energiamäärällä enemmän laskentaa aikaiseksi. Mitä isompi tuotantolaitos, sitä parempi yksikkötehokkuus, Lehdonvirta muistuttaa.
Tekoäly löysi kiinalaismiehen haimasyövän alun
Tekoälyn hyödyt ovat kiistattomat.
New York Times kertoi hiljattain kiinalaismiehestä, jonka rutiininomaisesta tietokonetomografiakuvasta tekoäly huomasi poikkeaman. Se oli hengenvaarallisen haimasyövän esiaste. Varhaisen havaitsemisen vuoksi miehen henki säästyi.
Kuluttajat käyttävät tekoälyä kuukausi kuukaudelta enemmän. Koululaisten ja opiskelijoiden arkeen se tulee ryminällä.
Suomalaisasiantuntijat lataavat vastuuta tekoälyn energiasyöppöydestä myös kuluttajille. Onhan esimerkiksi paljon lentäviä syyllistetty jo pitkään.
– Lentohäpeän käsitteen kaikki tietävät, mutta pitäisikö meillä olla internet-häpeän käsite, Kangasharju kysyy.
Lehdonvirta on samoilla linjoilla.
– Tätä karkkia saa nyt hyvin halvalla ja sitä kulutetaan siekailematta aika omituisiinkin tarkoituksiin, Lehdonvirta sanoo.
Tekoälyn hyökyä voi olla vaikea pysäyttää eli jonnekin datakeskuksia pitää rakentaa. Suomessa niitä on suunnitteilla lukuisia, mikä on herättänyt myös huolta.
Lehdonvirta pitää Suomea monia muita maapallon alueita parempana paikkana datakeskuksille. Pohjoisen ilmaston vuoksi viilennystä tarvitaan vähemmän ja infrastruktuuri on kunnossa.
– Tietysti meidän täytyy sitten huolehtia, että tänne jää riittävästi arvoa. Vaikutukset maankäyttöön ja biodiversiteettiin pitää toki olla hallittuja, Lehdonvirta sanoo.