Donald Trump haukkui keskiviikkona Davosin talousfoorumin pitkässä puheessaan eurooppalaiset maat. Tässä artikkelissa käymme läpi hänen kommenttinsa ja sen, miltä osin väittämät pohjaavat totuuteen. Kustakin kommentista on myös video.
Väite 1: Maahanmuuton aalto kasvattaa valtioiden velkaa
Trumpin mukaan Washingtonissa ja Euroopassa opittiin ajattelemaan, että ainut tapa kasvattaa länsimaista taloutta oli lisätä valtion menoja, maahanmuuttoa ja tuontia.
”Tuloksena olivat ennätykselliset budjetti- ja kauppavajeet sekä kasvava valtion alijäämä, jota vauhditti historian suurin massamaahanmuuton aalto”, Trump sanoi.
On totta, että synnyinmaansa ulkopuolella asuu tänään enemmän ihmisiä kuin koskaan modernin historiankirjoituksen aikana, yhteensä 304 miljoonaa ihmistä.
Onko tämä muuttoliike rasittanut Yhdysvaltojen tai Euroopan taloutta ja lisännyt valtion velkaa?
Tutkimusten mukaan ei. Yhdysvaltain kongressin Congressional Budget Office on laskenut, että maahanmuuton lisääntyminen lisää menoja, kuten sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa – mutta hyödyt ylittävät haitat. Arvion mukaan vuosien 2021–2026 maahanmuuttoaalto pienentää liittovaltion budjetin alijäämää yhteensä noin 900 miljardia dollaria kymmenen vuoden kuluessa.
Puolueista riippumattoman ajatushautomon Bipartisan Policy Centerin mukaan maahanmuuttajat ovat kansantaloudelle pääosin hyväksi.
Isossa-Britanniassa Office for Budget Responsibilityn (OBR) ennusteiden mukaan suurempi nettomaahanmuutto johtaa yleensä pienempiin alijäämiin ja pienempään valtionvelkaan, vaikka ryhmien välillä onkin eroja.
Myös Suomessa on julkaistu tutkimuksia, joiden mukaan maahanmuutto helpottaa kestävyysvajetta, vaikka se ei ongelmaa yksin ratkaise.
Kysymys siitä, millä kriteereillä maahanmuuttajia otetaan, on syvästi poliittinen. Trumpin väite että maahanmuuton kokonaisuus velkaannuttaa valtioita, ei kuitenkaan näytä pitävän paikkaansa.
Väite 2: Yhdysvaltojen energia kasvattaa Euroopan taloutta ja nostaa pörssikursseja
Trump kuvaa, miten eurooppalaiset maat, Japani ja Etelä-Korea ovat tehneet Yhdysvaltain kanssa sopimuksia erityisesti öljyn ja kaasun ostamisesta.
”Ja nämä sopimukset kasvattavat taloutta ja nostavat pörssiä – ei vain Yhdysvalloissa, vaan käytännössä jokaisessa maassa, joka on tehnyt sopimuksen.”
Kasvattaako Yhdysvaltojen kanssa tehty energiadiili Euroopan taloutta ja nostaako pörssejä?
Tässä Trumpin väitteessä ongelmallisinta on aikataulu.
EU sopi viime kesänä ostavansa 750 miljardilla dollarilla Yhdysvaltain energiaa vuoteen 2028 mennessä. Samalla tehtiin kauppasopimus, jossa Trumpin uhkaamat ankarat tullit laskettiin enintään 15 prosenttiin.
Tuo sopimus ei kuitenkaan ole voimassa, eikä se siten voi olla vielä talouskasvun veturi. Tässä kuussa EU-parlamentti asetti sopimuksen täytäntöönpanon jäihin Yhdysvaltojen Grönlanti-uhkauksien takia.
Mutta vaikka sopimus olisikin voimassa, EU-komissio ei voi pakottaa yksityisiä yrityksiä ostamaan amerikkalaista energiaa. Monet asiantuntijat pitävät 750 miljardin summaa epärealistisena, sillä se vaatisi energiatuonnin kolminkertaistamista nykyisestä.
Sopimus onkin nähty enemmän symbolisena lupauksena suosia yhdysvaltalaisia toimittajia kauppasodan välttämiseksi. Sopimuksen vaikutukset eivät siis ole vielä nähtävissä.
Pörssikurssit Euroopassa nousivat viime vuonna reippaasti. Samoin kävi myös Suomessa. Taustalla ei kuitenkaan ollut Trumpin kanssa tehty symbolinen energiadiii, vaan Trumpin aiheuttaman kauppasodan uhan väistyminen – ja yleinen talouden kehitys.
Viime vuoden tapaan myös tänä vuonna kauppapolitiikan sekavuus pitää yllä epävarmuutta, joka ei ole hyväksi taloudelle eikä pörsseille.
Väite 3: Tuulimylly tuottaa tappiota jokaisella pyörähdyksellä
”Yhdysvallat vältti katastrofaalisen energiakriisin, jonka jokainen vihreän huijauksen perässä kulkenut Euroopan maa koki [...] Jokainen tuulimyllyn kierros maksaa tuhat dollaria. Energian pitäisi tuottaa rahaa, ei viedä sitä.”
Tuottavatko tuulimyllyt tappiota?
Tuuli- tai aurinkovoima on kannattavin tapa tehdä sähköä.
Juuri se on syy, miksi uusi tuotantokapasiteetti kasvaa Euroopan lisäksi muun muassa Kiinassa ja Yhdysvaltojen republikaanienemmistöisissä osavaltioissa.
USA:n suurin tuulivoiman tuottaja on öljyvaroistaan tunnettu Teksas, vuoden 2023 tilastojen mukaan perässä tulivat Iowa, Oklahoma ja Kansas. Ei suinkaan demokraattivetoinen Kalifornia.
Halpaa tuulivoimaa on rakennettu Suomessakin niin paljon, että tuulisella säällä sähkö voi olla jopa ilmaista. Yhdessä korkojen nousun kanssa se on alan yhtiöille haaste. Energiateollisuuden mukaan tuulivoimaan investoineessa Suomessa oli viime vuonna Euroopan halvin sähkö.
Trump nostaa kuitenkin esimerkiksi saksalaiset.
”Saksa tuottaa nyt 22 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuonna 2017 [...] Ja sähkön hinta on 64 prosenttia korkeampi.”
Trump on kutakuinkin oikeassa. Kotitalouksien sähkön hinta on noussut Saksassa noin 30 prosenttia, teollisuudella reilusti yli sata prosenttia. Sähkö on Saksassa EU-maiden kalleinta.
Ratkaiseva syy sähköntuotannon laskuun on kuitenkin se, että maa luopui ydinvoimasta vuonna 2023.
Trump väitti puheessaan myös, että lähes kaikki maailman tuulivoimalat valmistetaan Kiinassa, mutta maa ei tuota tuulivoimaa. ”He myyvät niitä tyhmille ihmisille, mutta eivät käytä niitä itse.”
Tämä väite ei pidä paikkaansa. Kiina on ylivoimaisesti suurin tuulivoiman rakentaja ja tuottaja.
Epäselväksi siis jää, mihin Trump viittaa väittäessään tuulivoimaloiden pyörivän tappiolla. Se on selvää, että hän ei laskuissaan huomioi ilmastonmuutoksen kustannuksia.
Väite 4: Iso-Britannian öljyvarannot riittäisivät 500 vuodeksi
”Yhdistynyt kuningaskunta tuottaa vain kolmasosan kaikesta energiasta, mitä se tuotti vuonna 1999. Ajatelkaa, vain kolmanneksen. Ja he ovat Pohjanmeren rannalla, joka on yksi maailman suurimmista varannoista. [...] He sanovat, että se on lopussa, mutta siellä riittää öljyä 500 vuodeksi.”
Pitää paikkansa, että Iso-Britannia tuotti energiaa kolmanneksen siitä määrästä, mitä se tuotti vuonna 1999.
Mutta onko Pohjanmeri hyödyntämätön aarrearkku?
Britannian viranomaisten mukaan Pohjanmeren kentiltä on otettu energiaa vuosikymmenten saatossa lähes 50 miljardin barrelin verran. Nyt varmennettuja reservejä on jäljellä enää 2,9 miljardia barrelia – ja sen päälle eriasteisia varmentamattomia löytöjä ja lupaavia etsintäkohteita.
Vuoden 2024 tahdilla porattavaa ja pumpattavaa Pohjanmereltä riittää noin vuosikymmeneksi. Epävarmemmilla ja laskennallisilla varannoilla jatkoaikaa on saatavissa ainakin muutama kymmenen vuotta lisää. Olettaen, että investoijat haluavat investoida ja viranomaiset myöntää lupia.
Mikään ei kuitenkaan tue Trumpin väitettä, että öljyä löytyisi 500 vuodeksi.
Väite 5: Yhdysvallat tukee muiden edullisempia lääkkeitä
Trump vertasi ”pillerin” hintaa Lontoossa ja New Yorkissa, mutta tarkoitti ilmeisesti Pariisia – koska sanoo soittaneensa asiasta Ranskan presidentti Emmanuel Macronille.
Viesti oli kuitenkin selvä. Yhdysvallat maksaa muiden lääkkeet.
”Käytännössä Amerikka tuki jokaista muuta maata maailmassa, koska presidentit antoivat heidän tehdä niin. Siitä tuli todella vaikeaa.”
Tukeeko Yhdysvallat muiden maiden edullisempia lääkkeiden hintoja?
Yhdysvalloissa lääkkeet ovat selvästi kalliimpia kuin Euroopassa. Esimerkiksi Ranskassa hinnat ovat noin kolmanneksen Yhdysvaltojen hinnoista.
Suurta hintaeroa selittää kuitenkin se, että Ranskassa valtio kilpailuttaa lääkeyhtiöitä ja säätelee lääkkeiden hintoja tiukasti. Lääkkeen hinta pyritään sitomaan sen tuottamaan terveyshyötyyn.
Sen sijaan Yhdysvalloissa markkinat ovat vapaammat ja lääkeyhtiöt voivat asettaa korkeampia listahintoja.
Lääkealan lainsäädäntöön perehtyneen professori Robin Feldmanin mukaan lääkealan kilpailua pitää lisätä Yhdysvalloissa, jos hintoja halutaan alemmas. Trump sen sijaan vaati presidentti Macronia moninkertaistamaan lääkkeiden hinnat Ranskassa.
Ranska on yksi maailman suurimmista lääkkeiden viejistä. Esimerkiksi Sanofi, Servier ja Ipsen ovat ranskalaisia yhtiöitä.
Väite 6: Otamme tulleilla Sveitsiltä ”takaisin”
”He tekevät kauniita kelloja, hienoja kelloja, Rolexit ja kaikki – mutta he eivät maksaneet Yhdysvalloille mitään tuodessaan tuotteitaan. Meillä oli 41 miljardin dollarin alijäämä [...] Joten sanoin: 'Laitetaan heille 30 prosentin tullimaksu, jotta saamme siitä jotain takaisin.'”
Sveitsiläisiä kelloja on viety Yhdysvaltoihin jopa ilman tullia tai hyvin alhaisilla prosenteilla. Viime vuonna Trump asetti sveitsiläisille tuotteille ensin 30 prosentin tullin ja korotti sen 39 prosenttiin – omien sanojensa mukaan siksi, että hän koki naispuolisen pääministerin epämiellyttävänä.
”Hän vain ärsytti minua, rehellisesti sanottuna.”
Epäselväksi jää, kuka Trumpia ärsytti, sillä Sveitsissä ei ole pääministeriä. Ilmeisesti kyseessä oli liittopresidentti Karin Keller-Sutter, jonka kanssa Trump kävi laajasti uutisoidun keskustelun viime kesänä.
Sittemmin tullitasoa joka tapauksessa laskettiin 15 prosentin tasolle. Keskittykäämme Trumpin tullien perusteluun.
Saako tulleilla jotain takaisin?
Kolme huomiota. Tariffi on valtion asettama ”vero” tai maksu, joka lisätään tavaran hintaan, kun tuote tuodaan maahan. Se velotetaan kuluttajalta tavaran hinnassa.
Sveitsin vienti kärsii, mutta Yhdysvallat ei saa Sveitsiltä mitään ”takaisin”.
Trumpin inhoama kauppavaje taas on tilanne, jossa yhdysvaltalaiset kuluttajat ostavat sveitsiläisiä tuotteita enemmän kuin sveitsiläiset ostavat yhdysvaltalaisia tuotteita. Trump tulkitsee tämän epäreiluudeksi, mutta ei ymmärrä, mikä on kaupanteon ydin.
Kaupassa toinen osapuoli saa rahaa – ja toinen tuotteita, joita haluaa. Se ei lähtökohtaisesti ole hyväksikäyttöä.
Kolmanneksi, Trump ei huomioi palveluvientiä.
Yhdysvaltojen teknologiayhtiöt imuroivat maailmalta rahaa ohjelmistoillaan ja verkkopalveluillaan. Tämä vaihtotase on täysin vinksallaan Yhdysvaltain eduksi, mutta siinä ei Trumpin tulkinnan mukaan ole mitään epäreilua.
Voit katsoa Trumpin Davosissa pitämän puheen tästä (alkaen kohdasta 13.40):