Kuundele täs nedälin uudizet karjalakse 22.01.2026

Karjalan kielen seuran ebäselgielöih talovuskohtih liittyjien rikosebäilylöin kačondu algavui Jovensuus
  • Yle

Karjalan kielen seuran ebäselgielöih talovuskohtih liittyjien rikosebäilylöin kačondu algavui Pohjas-Karjalan paikallizes suvvos Jovensuus ezmässargen. Seuru oli pannuhes bankrotakse vuvvennu 2020 (kaksituhattu kaksikymmen). Viärittäjän mugah seuran halličuksen paginanvedäi, nygöi eläkkehel olii Suomen pravoslaunoin kirikön arhijepiskoppu Leo libo Leo Makkonen sego seuran endine sekretari ollah viäristytty tylgieh avustusmuanitukseh da tylgieh kirjanpidämisrikokseh.

Ebäiltyt rikokset liitytäh mahtollizih viärinkäytöksih eričysavustuksis, kudamii opastus- da kul’tuuruministerstvu andoi yhtistyksele. Viärittäjän mugah ebäselgielöi kohtii oli sežo avustuksien kirjanpidämizes. Viärittäjän da ministerstvan mugah seuru on suannuh perustehettomii avustuksii läs 250 000 (kahtusadua viittykymmendy tuhattu) euruo. Viäritykset koskietah vuozii 2017–2020 (kaksituhattu seiččietostu – kaksituhattu kaksikymmen) libo aigua enne yhtistyksen bankrottudieluo. Mollembat viäritetyt kiistetäh viäritykset. Hyö sanotah, gu ei olla muaniteltu nikedä nareko. Viärittäi vuadiu emeritusarhijepiskopale puolitostu vuottu ehtollistu vangičustu da yhtyskundupalveluu tylgies avustusmuanitukses da tylgies kirjanpidämisrikokses. Yhtistyksen endizele sekretarile viärittäi vuadiu vuvven da kymmenen kuun ehtollistu vangičustu da yhtyskundupalveluu. Karjalan kielen seuru ei olluh vuitinnu pravoslaunoidu kirikkyö eigo ni Leon ruandu yhtistyksen johtos liittynyh kirikköh. Seuru perustettih Jovensuus vuvvennu 1995 (tuhat yheksäsadua yheksäkymmen viizi) elvyttämäh karjalan kieldy da karjalastu kuul’tuurua.

Toimehtulotuven maksandat nostih mulloi selgiehgi. Kelan maksetun toimehtulotuven menot nostih mennyt vuon piäl 20 (kahtelkymmenel) prosental ennemullozih verraten. Perustoimehtulotugie sai enäm 250 000 (kahtusadua viittykymmendy tuhattu) koditalovuttu, da sih meni dengua piäl miljardan euron. Suurin vuitti perustoimehtulotugie suannuzis koditalovuksis oli yksin eläjii. Taga-alal ollah socialiturvan leikkuandat, heikko ruavolližus da ukrainalazet pagolazet, kuduat siirryttih socialiturvan piirih.

Vai kolmasvuitti suomelazis on optimistine lapsien tulieh aigah näh. Tämä tiijustettih Opastusalan ammattijärjestön OAJ:n tilatus da Talovustutkimuksen todevutetus kanzalaskyzelys. Zobotoin teräl ollah paiči muudu liijalline ekruanuaigu, mielentervehys, kiuzuandu da julgizen talovuon tilandeh, mahtot suaja ruaduo opastundan jälles sego opastuksen luadu da resursat. Kaheksa kymmenes on huolevunnuh perusmaltoloin heikkenendäs da opastundutuloksien pahenemizes. Seiččie kymmenes on huolevunnuh opastuksen dengoitukses da opastusleikkuandois sego liijan madalas vuadimustazos libo sit, gu opastundudorogal piästäh edehpäi ilmai hyviä maltandua.

Karjalaine kul’tuuru da karjalan kieli kirketäh Valamos tuliel nedälinlopul 23.–25. (kahteskymmenes kolmas – kahteskymmenes viijes) pakkaskuudu piettäväl Karjalan kaiguloi täs kodvazes huomeneh -kursal. Kursu organizuijah tostu kerdua. Nedälinlopul eri-igähizet ozanottajat voijah čukelduakseh karjalazeh perindöh da sen nygözih muodoloih. Programmas on mahto kaččuo omua välii karjalažuoh, lujendua yhtevyksii juurih libo löydiä kul’tuuru uuzis nägökohtis. Kursan tarkoituksennu on yhtistiä mennyön aijan kogemuksii da nygösty kodvastu sego avata uuzii troppazii tulien aijan karjalažuoh.