Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan syntyvyys on Keski-Pohjanmaalla edelleen Suomen korkeinta.
Syntyvyyttä mitataan kokonaishedelmällisyysluvulla. Se kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Keski-Pohjanmaalla luku oli 1,62, kun koko Suomessa se oli 1,3.
Toiseksi korkeinta syntyvyys oli Pohjanmaalla (1,58) ja kolmanneksi Pohjois-Pohjanmaalla (1,56).
Matalinta syntyvyys oli Pohjois-Karjalassa, jonka kokonaishedelmällisyysluku oli 1,13.
Syntyneiden määrä kasvoi
Koko Suomessa syntyvyys nousi monen vuoden laskun jälkeen.
Lapsia syntyi viime vuonna yhteensä 45 835, eli 2 115 enemmän kuin vuonna 2024.
Tilastokeskuksen tiedotteessa yliaktuaari Joonas Toivola sanoo, että vaikka ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku 1,30 on korkeampi kuin vuosina 2023 ja 2024, se oli silti tilastointihistorian kolmanneksi matalin.
– Pientä elpymistä syntyvyydessä kuitenkin nähtiin kolmen peräkkäisen laskuvuoden jälkeen. On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko se tänä vuonna.
Vastasyntyneiden elinajanodote nousi pojilla 79,8 vuoteen ja laski tytöillä 84,7 vuoteen vuonna 2025.
Poikien elinajanodote piteni edellisvuoteen verrattuna 0,2 vuodella ja tyttöjen laski 0,1 vuodella.