PEKING Kiina vaikuttaa jääneen sivustaseuraajaksi viime kuukausina, kun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin arvaamaton toiminta on pannut maailmaa uusiksi. Kiina ei arvaamattomuudesta pidä.
Arvaamattomuus on johtanut siihen, että sääntöpohjaista maailmaa ei enää ole. Isot tekevät, mitä haluavat. Liittolaissuhteet muuttuvat ja murenevat.
Kiinan presidentti Xi Jinping on jo kauan puhunut uudesta moninapaisesta maailmanjärjestyksestä, joka vie meitä pois länsi- ja Yhdysvallat -keskeisyydestä.
Arvaamatonta on ollut myös se, että Trump näyttää ostaneen Xin näkemyksen joko tarkoituksella tai ymmärtämättä. Trumpin Yhdysvallat ei ole enää entiseen tapaan valmis puolustamaan hegemonia-asemaansa maailmassa.
Pekingistä on nyt tullut Yhdysvaltoihin luottaneiden länsijohtajien suosikkimatkakohde.
Ennen joulua pikadeiteillä Kiinan presidentin luona kävi Ranskan presidentti Emmanuel Macron, vuodenvaihteen jälkeen Kanadan pääministeri Mark Carney.
Suomen pääministerin Petteri Orpon (kok.) vierailu alkaa tänään maanantaina, ja vanavedessä ovat lähiviikkoina tulossa Britannian Keir Starmer ja Saksan Friedrich Merz.
Kun Trumpin Yhdysvallat pettää ja etäännyttää liittolaisiaan, näiden on arvioitava uudelleen suhdettaan myös maailman toiseen suurvaltaan. Kiinaan.
Toistaiseksi lämpimimmin Xin kättä on puristanut Kanadan Carney. Hän totesi jokseenkin suoraan vierailullaan viime viikolla, että uusi maailmanjärjestys vaatii rakentamaan suhteet Kiinan kanssa uudelta pohjalta.
Kun Yhdysvallat ei ole enää luotettava kumppani, Carneyn ja muiden johtajien on nyt vain arvioitava, onko Kiina sitä.
Oikeasti Kiina ei ole sivustaseuraaja. Pikadeittailu Kansan suuressa salissa Pekingin sydämessä kertoo siitä, että Kiinalla on kiire tunnustella, mitä sillä olisi otettavanaan nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Siksi supervallan presidentti ottaa nyt vastaan pientenkin maiden pääministereitä. Niin siis myös Orpon, joka tapaa tiistaina kollegansa Kiinan pääministerin Li Qiangin lisäksi presidentti Xin.
Kohtaamiset yksittäisten EU-maiden kanssa kiinnostavat Kiinaa, koska unionin johto Brysselissä tarjoaa sen mielestä usein kylmää kättä. Tämä on hymykampanjaa Kiinan malliin.
Kahdenväliset tapaamiset ohi Brysselin tarjoavat Kiinalle myös mahdollisuuden viestiä näkemyksiään koko unionin suuntaan ja haistella, josko jäsenmaat voisivat vaikuttaa unionissa Kiinan etujen mukaisesti.
EU:n toisella laidalla sijaitsevan pienen maan pääministeri, Irlannin Micheal Martin kävi Pekingissä tammikuun alussa.
Silloin Xi sanoi, että Kiinan ja EU:n tulisi keskittyä suhteisiinsa pitkällä aikavälillä, suhtautua erimielisyyksiin järkiperäisesti ja tehdä yhteistyötä molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla.
Xin viesti tuskin muuttuu.
Suomelta hän toivonee rakentavaa roolia. Orpo luultavasti kuulee toiveen, että Suomi toimisi EU:n ja Kiinan välisen investointisopimuksen lopullisen ratifioinnin puolesta ja kauppasopimuksen edistämiseksi.
Myös Suomen on mietittävä, mitä otettavaa sillä on Kiinasta muuttuneessa maailmantilanteessa.
Suurimmat esteet lähentymiselle ovat Kiinan investointeihin liittyvät turvallisuusriskit, Kiinan omia etuja suojeleva kauppapolitiikka ja kumppanuus Venäjän kanssa, joka käy aloittamaansa sotaa Euroopassa.
Suomikin arvioi Kiinan hankkeita esimerkiksi verkkolaitteissa, akkuteollisuudessa ja datakeskuksissa turvallisuuspoliittisten riskien näkökulmasta, ja se ärsyttää Kiinaa.
Trumpin tullipolitiikka panee uusiksi politiikan ohella itse kauppaa. Sekä eurooppalaiset että kiinalaiset joutuvat etsimään korvaavia markkinoita. Kumpikin pelkää, että seurauksena on dumppausta.
Etenkin Suomelle Kiinan kumppanuus Venäjän kanssa korostuu. Venäjä on Kiinan strateginen liittolainen.
Vaikka Kiina väittää olevansa puolueeton Ukrainassa käytävässä sodassa ja toivovansa rauhaa, kiinalainen raha kuitenkin osaltaan pyörittää Venäjän sotakonetta.
Orpo tapaa yllättävänkin nopeasti presidentti Xin sen jälkeen, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb vajaat puolitoista vuotta sitten vieraili Kiinassa. Esimerkiksi Ruotsin pääministerin vierailusta Xin luo on aikaa yli kymmenen vuotta.
Stubbin vierailun jälkeen Kiina helpotti viisumikäytäntöä ja salli yksipuolisesti viisumittomat 30 päivän vapaa-ajan- ja liikematkat suomalaisille. Viisumivapaus sai jatkoa myös täksi vuodeksi.
Orpon korkean tason tapaamiset Kiinan presidentin ja pääministerin kanssa ovat tiistaina.