Porissa tehdään Suomessa vielä melko harvinaista tutkimusta teatteriesityksen nostattamista kehollisista reaktioista. Tavoitteena on selvittää, miten elämys- ja kulttuuripalvelut vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin.
Uudenlainen hyvinvointitutkimus näkyy Rakastajat-teatterin Isin tyttö -näytelmän katsomossa huhtikuun alkuun asti. Tampereen yliopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Sataedu ja Prizztech tutkivat esityksissä katsojien reaktioita näytelmän kohtauksiin.
Tutkimukseen valituissa esityksissä kahdelle vapaaehtoiselle koehenkilölle asennetaan näytöksen ajaksi erilaisia antureita, jotka tallentavat heidän fysiologisia muuttujiaan.
Teatteriesitys näkyy sykkeessä
Tekniikka taltioi katsojalta muun muassa aivosähkötoimintaa, sykettä, sykevälivaihtelua, ihon sähkönjohtavuutta ja veren pulssiaaltoja.
– Selvitämme näin, miten ihmisen keho ja mieli reagoivat tunnetiloihin, joita teatteriesityksessä on, kertoo professori Tarmo Lipping Tampereen yliopistosta.
Näytökset myös videoidaan, joten koehenkilön mahdollisen sykkeen nousua ja muita fysiologisia muutoksia voidaan verrata näyttämöllä näkyviin kohtauksiin.
Tällaista tutkimusta tehdään jo jonkin verran ulkomailla, mutta ei kovinkaan laajasti Suomessa.
– Emme itsekään tiedä vielä tarkasti, millaista tietoa työmme tuottaa, Lipping luonnehtii.
Tuloksia odotetaan ennen kesää. Tavoitteena on selvittää elämys- ja kulttuuripalveluiden hyvinvointivaikutuksia.
Se onkin juuri nyt yhteiskunnallisesti ajankohtainen aihe.
Lipping on itsekin saanut uudenlaisen kulttuurielämyksen hoitaessaan koehenkilöiden mittarien asentamista ja niiden tarkkailua esityksen aikana. Tutkija istuu tutkittavan vieressä koko esityksen ajan.
– Olen nyt katsonut tämän näytelmän neljä kertaa. Näen siinä joka kerta uusia asioita.
Tunteita saatiin talteen
Helmikuun alussa näytöksessä koehenkilönä oli Katri Koitto, joka hoksasi tarpeen vapaaehtoisille sosiaalisesta mediasta. Hän on käynyt usein Rakastajat-teatterissa.
– Tein nopeasti päätöksen hakuun osallistumisesta. Kokemus oli hauska, eikä tutkittavana oleminen haitannut yhtään esityksen seuraamista, Koitto kiittelee esityksen jälkeen.
Hän tykkäsi erityisesti näytelmän mustasta huumorista. Mukana oli myös surua.
– Uskon, että laitteisiin taltioitui kehon muutoksia, Koitto arvioi.
Aivosähkökäyrä paljastaa, mikä tuoksu miellyttää
Monenlainen aivotoimintatutkimus peruslaitteilla on lisääntymässä. Tekniikkaa myydään myös tavallisille kuluttajille.
Käyttötapoja on monia. Laitteistoilla voidaan analysoida myös ihmisten suhtautumista uusiin tuotteisiin.
– Puhutaan neuromarkkinoinnista. Maailmalla näin tutkitaan esimerkiksi hajuvesiä. Aivosähkökäyrästä voidaan tulkita, mistä hajuvedestä ihmiset pitävät ja mistä eivät, Tarmo Lipping sanoo.
Tällaista tietoa voidaan hyödyntää monella tavalla myös sosiaali- ja terveysalalla.
Hyödyllistä tietoa voi kerätä kartoittamalla tuntemuksia esimerkiksi potilailta, jotka eivät pysty itse ilmaisemaan tunteitaan.