Maailman tärkeimmäksi talousvaikuttajaksi eli Yhdysvaltojen keskuspankin (FED) pääjohtajaksi on nousemassa Kevin Warsh.
Warshilla on monipuolista kokemusta rahoitusalalta ja politiikasta. Hän on toiminut myös jäsenenä Fedin johtokunnassa. Presidentti Donald Trump teki nimitysesityksen perjantaina 30. tammikuuta.
Nyt kaikkialla maailmassa pohditaan, pääseekö Trump nimityksen myötä vetelemään naruja Fedissä.
Keskuspankin pitäisi olla täysin riippumaton maan poliitikoista, mutta Trump on tullut vahvasti keskuspankin tontille ja vaatinut korkojen laskemista. Poliitikoille korkojen laskeminen on usein mieleen, koska se saa vauhtia talouteen ainakin hetkellisesti.
Warsh puolestaan tunnetaan siitä, että hän on vastustanut liian löysää rahapolitiikkaa, mutta viime aikoina hänen linjauksensa ovat lähentyneet Trumpin toivomaa löysempää linjaa.
Fed on kansainvälisen talouden peruskallio, mutta keskuspankin oma valta perustuu luottamukseen. Tärkeintä on, että markkinat luottavat siihen, että Fedin päätökset ovat ennakoitavia ja perustuvat vain talouden faktoihin, ei poliitikkojen toiveisiin.
Tätä luottamusta Trump on nyt horjuttanut omilla puheillaan.
Eikä vain puheilla. Trumpin hallinto tutkii, onko Fedin nykyinen pääjohtaja Jerome Powell syyllistynyt rikoksiin keskuspankin rakennusurakan budjetin ylittymisessä.
Uskottavuus on saanut jo kolhuja
Varman 67 miljardin euron sijoituksista vastaavan johtajan Markus Ahon mukaan Fedin uskottavuus on jo saanut peruuttamattoman kolhun.
– Luottamus sen itsenäiseen asemaan on heikentynyt, ja se luottamus ei helposti ja itsestään palaudu, Aho sanoo.
Aho ja Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päällikkö Juha Kilponen kertovat tässä jutussa, millainen uhka riippumattomuuden murentaminen on maailman tärkeimmälle keskuspankki-instituutiolle.
Mutta käydään ensin läpi pari perusasiaa ja kerrataan, mitä tähän mennessä on tapahtunut.
Eri maiden keskuspankkien tehtävänä on päättää koroista eli rahan hinnasta. Yhdysvalloissa keskuspankin tehtävänä on myös huolehtia hyvästä työllisyydestä.
Päätökset Yhdysvaltojen korosta heijastuvat aivan kaikkialle taloudessa. Ja koska Yhdysvaltojen talous ja valuutta ovat maailman taloudelle erityisen tärkeitä, Fedin päätöksillä on suuri vaikutus maan ulkopuolellekin.
Pelkona on nyt se, että tehtävään nostetaan henkilö, joka kuuntelee Valkoisen talon isäntää enemmän kuin taloustilastoja.
Trumpilta satikutia Powellille
Trump on halunnut – tahallaan tai tahattomasti – horjuttaa Fedin itsenäisyyttä esittämällä suoria vaatimuksia rahapolitiikan löysäämisestä eli korkojen laskemisesta.
Pääjohtaja Powellia hän on haukkunut useasti ja jyrkin sanoin siitä, että Fed ei ole laskenut korkoja presidentin toivomalla vauhdilla.
Powellin kausi on päättymässä toukokuussa. Uuden pääjohtaja nimitys vaatii hyväksynnän senaatissa, jossa matkaan voi tulla vielä mutkia.
Mutta kuinka riippumaton uudesta pääjohtajasta käytännössä tulee?
Juuri nyt ei näytä hyvältä. Davosissa viime viikolla pitämässään puheessa presidentti harmitteli, että johtajaehdokkaat muuttuvat, kun he ovat saaneet kuuden vuoden johtajapestinsä.
– Nimityksen jälkeen he sanovat, että ”nostetaanpa korkoja vähän”. Soitan heille, ja he sanovat: ”Herra, emme haluaisi puhua tästä”. On hämmästyttävää, miten ihmiset muuttuvat saatuaan työn. Se on harmi, tavallaan epälojaalia, Trump kuvaili.
Trumpin puheet ovat totutusti kärkeviä. Hän on muun muassa nöyryyttänyt pääjohtaja Powellia kameroiden edessä ja käyttää hänestä pilkkanimiä.
Muiden keskuspankkien pääjohtajat ovat joutuneet puolustamaan kollegaansa.
Asiantuntijat: Trump on vakava uhka
Erityisen huolestuttavaa Suomen Pankin Kilposen mukaan on se, että presidentti haluaa puuttua keskuspankin olennaisimpaan tehtävään, rahapolitiikan harjoittamisen kovimpaan ytimeen eli päätöksiin ohjauskoroista. Ahon mukaan Trumpin hallinto pyrkii todella muuttamaan keskuspankin ja hallinnon suhdetta.
– Tämä on vakava asia ja markkinat suhtautuvat siihen kohtuullisen vakavasti. Tällainen puhe ei ole koskaan ihan vaan kevyttä puhetta tai vitsailua, Aho sanoo.
Mutta millä tavalla Fedin itsenäisyyden horjuminen vaikuttaa? Tässä kolme tärkeintä pointtia.
1. Markkinat nostavat USA:n lainojen hintaa
Keskuspankin tärkein tehtävä on ohjata koroilla hintojen kehitystä eli inflaatiota. Jos markkinoilla arvioidaan, että tästä tavoitteesta ei pidetä kiinni, markkinat alkavat odottaa inflaation kiihtymistä.
Yhdysvaltojen lähes kolmen prosentin inflaatio tarkoittaa rahan arvon laskemista. Siksi sijoittajien mielenkiinto ostaa Yhdysvaltojen velkakirjoja alkaa hiipua ja niistä maksettava hinta laskee.
Yhdysvalloilla on lainaa tällä hetkellä 39 000 miljardia dollaria, joten pienetkin korkomuutokset ovat tuntuvia.
Koronnoususta on jo merkkejä. Yhdysvaltojen 10 vuoden velkakirjoista maksetaan entistä vähemmän, joten niistä saatava tuotto eli korko on noussut.
Vajaa vuosi sitten Trump joutui perääntymään tullisodastaan, kun rahamarkkinoilta tuli kovia reaktioita. Markkinoita on vaikea ohjailla ja siksi niillä on voimaa.
Näin Juha Kilponen kuvailee, miten Trumpin aiheuttaman Fedin riippumattomuuden horjuttaminen on näkynyt käytännössä:
Markus Aho seuraa rahoitusmarkkinoita tarkasti ja nähnyt, että korot reagoivat aina, kun Fedin itsenäisyyden uhkaaminen nousee otsikoihin. Hänen mukaansa markkinareaktiot ovat kuitenkin olleet vielä niin pieniä, että on vaikea sanoa, mitkä kaikki uutisvirran asiat ovat reaktioiden taustalla.
Ahon mukaan Fed ja markkinat toimivat yhä ”normaalisti”.
– Vaikka tämä on vakava asia, niin kyse on edelleen spekulaatiosta ja siitä, mitä tulevaisuudesta voi tapahtua, Aho tulkitsee.
– Eihän keskuspankin itsenäisyys yhdessä päivässä mene ykkösestä nollaan, hän muistuttaa.
2. Vaarana inflaatio-kierre
Jos korot pidetään liian alhaalla ja inflaatio alkaa kiihtyä, myös odotukset yhä jatkuvasta hintojen noususta valtaavat alaa.
Kun yritykset odottavat nopeampaa hintatason nousua, ne alkavat nostaa omia hintojaan etupainotteisesti. Se luo puolestaan painetta nostaa palkkoja. Palkka-inflaatio-nousukierre on valmis ja vaikeasti katkaistavissa.
Jos inflaatio on liian nopeaa, sen ennustaminen vaikeutuu, ostovoima rapautuu, epävarmuus kasvaa ja investointeja lykätään.
Taloudellinen hyvinvointi heikkenee ja tästä kehityksestä kärsivät kaikki. Muutama vuosi sitten Turkista saatiin esimerkkiä siitä, miten ensin inflaatio ja sitten korot voivat karata, kun poliitikko pääsee ohjaamaan keskuspankkia.
3. Dollarin arvo on laskenut
Inflaatio tarkoittaa myös rahan arvon laskemista. Dollarin kohdalla sen vaikutukset ovat kauaskantoiset, sillä Yhdysvaltojen dollari ei ole mikä tahansa kolikko.
Suuri osa maailmankaupasta hinnoitellaan dollareina. Dollari on myös sijoittajien turvasatama, johon on voinut luottaa, kun maailmantaloudessa kuohuu.
Nyt dollarin arvo on alimmillaan neljään vuoteen.
Dollarin erityisasema perustuu luottamukseen siitä, että Fed suojelee rahan arvoa ja sen vakaata ostovoimaa. Jos markkinoilla aletaan pelätä, että inflaatio kiihtyy, kiinnostus sijoituskohteena vähenee ja dollarin arvoon tulee laskupainetta.
Luottamus dollariin on jo heikentynyt ja kullan asema turvasatamana on vahvistunut. Sen hinta on tehnyt jatkuvia ennätyksiä.
Tämä koskee meitäkin
Kaikki edellä kuvattu koskettaa ensimmäisenä amerikkalaista taloutta, mutta vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa, myös Suomessa saakka.
Dollari on maailmankaupan tärkein valuutta ja Yhdysvaltojen valtionvelkakirjat tärkein niin sanottu riskitön sijoituskohde.
Epäluottamuksen kasvaessa sijoittajat joutuvat hakemaan USA:n velkakirjoille vaihtoehtoja. Eurooppalaiset valtionlainat kiinnostavatkin jo aiempaan enemmän ja korot ovat laskeneet.
Ahon mukaan Yhdysvaltojen tilanteessa on paljon huolen aihetta, mutta taloustuhon kierteessä ei ainakaan vielä olla.
– Dollarin uskottavuus on jossain määrin kärsinyt, mutta onko dollarin asema konkreettisesti muuttunut ja onko meillä nopeasti sille vaihtoehtoja, niin ei.
Ahon mukaan suuri – ja hidas – muutos on kuitenkin käynnissä.
– Pääomamarkkinoilla, niin valtiolla kuin yrityksillä, muutos näkyy suunnitelmina siitä, että pitääkö pidemmällä aikavälillä dollaririippuvuutta vähentää jollain tavalla.
Mutta tämän hetken totuus on se, että vaihtoehtoja ei juuri ole dollarille, Yhdysvaltojen kaupalle ja sen velkakirjoille.
– Dollarin ja Yhdysvaltojen aseman muuttuminen on pitkä prosessi, Aho kiteyttää.
Muokattu 30.1.2026 kello 14.37: Muokattu juttua kohdasta, missä kerrottiin että Trumpin nimitystä Fedin seuraavaksi pääjohtajaksi odotettiin. Trump teki esityksensä.
Korjattu 1.2.2026 klo 10.24: Juha Kilposen virkanimike tarkennettu tutkimuspäällikön sijasta rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päälliköksi.
Korjattu 2.2.2026 klo 14.16 Powellin määräaikainen virkakausi päättyy toukokuussa. Aiemmin jutussa hän sanottiin eläköityvän.