Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan yhteispäivystys Seinäjoella on edelleen ruuhkautunut.
Pisimmillään potilas joutuu odottamaan jatkohoitopaikkaa noin vuorokauden, kertoo Seinäjoen keskussairaalan yhteispäivystyksen ylilääkäri Jussi Sarin.
– Perustason osastot ovat täynnä, joten potilaita on sijoitettu sairaalaosastoille. Ei ole hyvä, että potilas viettää tarpeettoman pitkään aikaa päivystyksessä. Se yleensä lisää komplikaatioita.
Sarinin mukaan syynä viikkoja kestäneeseen potilasruuhkaan ovat influenssa ja muut hengitystievirukset.
Influenssakausi saapui tänä talvena poikkeuksellisen aikaisin, joulukuun alkupuolella, eikä loppu ole Etelä-Pohjanmaalla näkyvissä, kertoo infektioylilääkäri Elina Kärnä.
– Pian vuodenvaihteen jälkeen näytti jo siltä, että se alkaisi hellittää, mutta viime viikolla testatuista hengitystienäytteistä 14 prosenttia oli taas influenssa A:n suhteen positiivisia eli epidemia jatkuu vahvana.
Hoidettavana on myös influenssan jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta.
– Näyttäisi, että aika monella on jäänyt influenssarokote ottamatta, Kärnä sanoo.
Henkilökuntaa on riittänyt, toistaiseksi
Epidemiat ovat kaataneet petiin myös lääkäreitä ja henkilökuntaa.
Ylilääkäri Sarinin mukaan henkilökuntaa on vielä ollut riittävästi, mutta särkymävaraa ei lääkäreiden ja hoitajien kohdalla enää juuri ole.
– Kun on tarvinnut hälyttää lisähenkilökuntaa ruuhkatilanteisiin, sitä on saatu niin hoitaja- kuin lääkäripuolelta, mutta ei se montakaan poissaoloa vaadi, kun apua ei ole enää pyydettäessäkään saatavilla.
Samaan aikaan naapurissa Pohjanmaan hyvinvointialueella ripulia ja oksentelua aiheuttava norovirus on lisääntymässä epidemiaksi asti.
Etelä-Pohjanmaalla noroa on havaittu toistaiseksi vain yksittäistapauksina, kertoo infektioylilääkäri Elina Kärnä.
– Epidemiaa ei ole, mutta kieltämättä talvi on sellaista aikaa, että odotettavissa on, että noroviruskin nostaa tästä päätään.
Erittäin herkästi tarttuvan noroviruksen muuttuminen epidemiaksi loisi uuden haasteen päivystykselle.
Sarinin mukaan norovirus vaatii kosketuseristyksen ja potilaiden sijoittamisen niin, että jatkotartunnoilta vältytään. Se tarkoittaisi muun muassa paikkojen sulkua, mikä vaikeuttaisi jatkohoidon järjestämistä entisestään.
– Pahin skenaario olisi hoitohenkilökunnan sairastuminen.