Puolustusvoimille rakennetaan parhaillaan enemmän kuin aikoihin. Tämä on näkynyt muun muassa rakennustyöntekijöiden turvallisuusselvitysten ruuhkautumisena.
Turvallisuusselvitys pitää läpäistä, jotta pääsee rakentamaan Puolustusvoimille tulevaa kohdetta.
Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta kertoo, että työmailla on tällä hetkellä turvallisuusselvitettyjä työntekijöitä enemmän kuin Puolustusvoimilla on kantahenkilökuntaa. Rakentajia on siis enemmän kuin ammattisotilaita.
– Investointitaso on noussut liki 50 prosenttia vuodessa. Turvallisuusselvityksiä tuottava Puolustusvoimat on koko ajan lisännyt porukkaa, joka selvityksiä tekee, Warsta kertoo.
Toimitusjohtaja uskoo, että selvitykset saadaan tehtyä eikä rakentaminen jää niistä kiinni.
Satakunnan lennosto sai uudet kasarmitilat
Warsta osallistui maanantaina Satakunnan lennoston peruskorjatun kasarmin vihkiäisiin Pirkkalassa.
– Meillä on paljon myös muuta rakentamista tällä hetkellä menossa, mutta kasarmit ovat perustekemistämme ja erittäin tärkeää sellaista, Warsta sanoo.
1980-luvulla rakennettu kasarmi peruskorjattiin käytännössä täysin uusiksi. Nyt korjattujen tilojen viereen rakennettiin jo aiemmin uusi laajennusosa.
– Tilaa on reilusti enemmän kuin aikaisemmin. Majoitustilakapasiteettia on saatu kasvatettua, kertoo Satakunnan lennoston komentaja Markus Leivo.
Alikersantti Max Sorvaniemen mielestä uudet tilat ovat erittäin hyvät.
Sorvaniemeltä saavat kiitosta erityisesti uudet tuvat. Kaapit ovat isommat ja paremmat kuin ennen. Uusissa sängyissä on pääty, joka antaa hieman yksityisyyttä.
Rakentamiseen satoja miljoonia euroja vuodessa
Kaikki Ilmavoimien kasarmit ovat nyt joko peruskorjattuja tai uusia. Puolustusvoimien kaikista vajaasta 70 kasarmista tällaisia on 50.
Rakentamistahti on lähiaikoina vain kiihtymässä.
Tavoitteena on uudistaa kaikki kasarmit 2030-luvun puoliväliin mennessä. Lisäksi hankelistalla on sekä Yhdysvalloista hankittujen F-35-hävittäjien että Merivoimien Pohjanmaa-luokan korvettien tarvitsemaa infrastruktuuria.
– Lisäksi panostamme paljon esimerkiksi kalliosuojatiloihin ja räjähdevarastointiin, Warsta sanoo.
Vuonna 2025 Puolustuskiinteistöt investoi yli 350 miljoonaa euroa. Lähivuosina Puolustuskiinteistöt aikoo investoida noin 400–450 miljoonaa euroa vuodessa.
Nato-liittolaisuus näkyy Warstan mukaan kansainvälisinä investointeina, kuten Mikkelin maavoimien alaesikunta. Myös Pirkanmaalle voi tulla Natoon liittyviä rakennushankkeita.
– Se on hyvin mahdollista. Mitään päätöksiä ei toistaiseksi vielä ole, Warsta sanoo.
Maailmantilanne voi lisätä rahanmenoa
Epävarma maailmantilanne voi heijastua myös Puolustuskiinteistöjen rakennushankkeisiin.
– Talouden yleinen ilmapiiri ja näkymät vaikuttavat myös meihin muun muassa korkomarkkinan kautta, Warsta sanoo.
Rakentamiseen tarvitaan lainarahaa ja mitä korkeammalla korot ovat, sitä kalliimmaksi velka tulee.
Satakunnan lennosto jatkaa toimintaansa entiseen tapaan maailmanpolitiikan myllerryksistä huolimatta.
– Meille tärkeää ovat valmiuden ylläpitäminen, koulutus, harjoittelu sekä toiminnan ja infrastruktuurin kehittäminen, sanoo komentaja Markus Leivo.
Satakunnan lennoston yhteistyö Nato-liittolaisten kanssa jatkuu normaalisti. Tulevana kesänä on luvassa paljon yhteisiä harjoituksia.