Monet pienet kunnat miettivät, miten perusopetus järjestyy, kun oppilaita on yhä vähemmän.
Manner-Suomessa oli vuonna 2024 jo noin sata kuntaa, joissa syntyi vuodessa enintään 20 lasta eli yhden koululuokallisen verran.
Suomen kaakkoisrajalla Miehikkälässä syntyi samana vuonna kahdeksan lasta, naapurikunnassa Virolahdella vain seitsemän. Miehikkälässä on noin 1 700 asukasta, Virolahdella noin 2 800.
Miehikkälän kunnanjohtaja Anne Ukkonen kertoo, että kunta päätti vuonna 2024 siirtää kaikki yläkoululaiset opiskelemaan naapurikuntaan Virolahdelle.
– Oma yläkoulumme oli niin pieni, että opetus tuli aika mahdottomaksi järjestää siten, että olisimme saaneet pätevät opettajat tarvittaviin oppiaineisiin.
Kymmenkunta paikkakuntaa Suomessa on lopettanut yläkoulunsa.
Kaveripiiri laajeni
Miehikkälästä kulkee nyt päivittäin 46 yläkoululaista Virolahdella. Yksi heistä on yhdeksäsluokkalainen Anton Hostikka, joka vaihtoi koulua 8. luokalla.
Päivittäinen koulumatka moninkertaistui viidestä kilometristä 15–25 kilometriin. Matkan pituus riippuu siitä, mitä reittiä koulukyyti kulkee.
Vaikka koulun vaihtaminen aikaisti herätystä, hän on huomannut myös hyviä puolia.
– Kaveripiirit ovat laajentuneet huomattavasti. Uusia kavereita on tullut paljon, Anton Hostikka sanoo.
Samaa mieltä ovat ysiluokkalaiset Saku Korpela ja Atte Hyytinen, jotka myös asuvat Miehikkälässä. Virolahti on tullut tutuksi.
– Silloin, kun olimme Miehikkälässä, emme käyneet täällä juuri yhtään, Hyytinen sanoo.
– Totta kai koulumatka on pidentynyt, mutta siihen tottuu, Saku Korpela sanoo.
Anton Hostikan mukaan Virolahden ja Miehikkälän oppilaiden keskinäiset välit ovat parantuneet vähitellen, kun he ovat käyneet samaa koulua.
– Ollaan pilkattu vähän toista kylää, että missä on paremmin asiat. Nyt tilanne on alkanut näyttää ihan hyvältä, ettei enää niin paljon ole sitä.
8 miljoonan euron avustus
Suomen valtio haluaa lisätä kuntien välistä yhteistyötä perusopetuksen järjestämisessä.
Tarjolla on nyt kahdeksan miljoonan euron tukipotti, jota kunnat voivat hakea kevään aikana. Avustus on tarkoitettu lukuvuosiksi 2026–2028.
Kunnat tai kuntayhtymät voivat käyttää avustusta esimerkiksi seudulliseen tai alueelliseen suunnitteluun. Se voi koskea kouluverkkoa, koulukuljetuksia tai etäopetuksen kehittämistä.
Jyväskylän yliopisto selvitti vuonna 2025, kuinka paljon kunnat tekevät yhteistyötä perusopetuksessa. Noin puolet vastaajista kertoi, että niillä on jo kuntarajat ylittävää yhteistyötä perusopetuksessa.
Useimmiten yhteistyön taustalla olivat taloudelliset syyt. Etenkin muuttotappiokunnissa oli myös pula pätevistä opettajista.
Säästöjä vaikea arvioida
Miehikkälän kunnanjohtaja Anne Ukkonen sanoo, että on vaikea arvioida, onko yhteinen yläkoulu tuonut varsinaisia säästöjä.
Virolahden kunta saa valtiolta avustukset molempien kuntien oppilaista.
Virolahden yläkoulussa opiskelee nykyisin 131 oppilasta, joista 46 tulee Miehikkälästä.
Virolahti järjestää koulukuljetukset kaikille Virolahden ja Miehikkälän kuntien oppilaille. Kustannukset jyvitetään kuntien kesken oppilasmäärien mukaan.
Virolahden yläkoulun rehtori Varpu Pousi sanoo, että yhteistyöstä on hyötyä molemmille kunnille.
Jos koulussa olisi vain Virolahden omat 85 oppilasta, opetuksen järjestäminen vaikeutuisi.
– Joutuisimme esimerkiksi miettimään, mitä valinnaisaineita pystymme tarjoamaan, Varpu Pousi sanoo.
Myös aineopettajat saattaisivat lähteä muualle, jos oppitunteja ja sitä kautta palkkaa ei kertyisi riittävästi.