Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkisti perjantaina ensimmäiset nimitykset Gazan kaistan väliaikaishallintoon.
Trumpin ”rauhanneuvostoksi” kutsumassa uudessa hallintoelimessä ovat mukana muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio, erikoislähettiläs Steve Witkoff, Trumpin neuvonantaja ja vävy Jared Kushner, Britannian entinen pääministeri Tony Blair sekä liikemiehiä.
Trumpin on määrä toimia itse rauhanneuvoston puheenjohtajana.
Valkoisen talon mukaan rauhaneuvosto koostuu kahdesta toimeenpanevasta elimestä. Varsinaisen rauhanneuvoston toimeenpanoelimen visioiden toteuttamista edistää toinen elin, jonka jäsenistö on pitkälti sama. Jälkimmäisessä elimessä ovat mukana myös muun muassa Turkin ulkoministeri Hakan Fidan sekä arabimaiden edustajia.
Erityisen roolin rauhanneuvostossa saa YK:n entinen Lähi-idän-lähettiläs Nikolai Mladenov, joka on nimitetty Gazan-erikoislähettilääksi.
Alun perin rauhanneuvoston johtoon kaavailtiin Blairiä, jota arabimaat kuitenkin vastustivat muun muassa Blairin Irakin sodan aikaisen politiikan vuoksi.
Rauhanneuvoston on määrä edistää Trumpin rauhansuunnitelman toteutumista käytännössä sekä valvoa Gazan jälleenrakentamista.
Lisää nimityksiä on määrä julkistaa Valkoisen talon mukaan tulevina viikkoina. Trump kertoo lähettäneensä kutsukirjeet myös ainakin Egyptin presidentille Abdel Fattah el-Sissille sekä Turkin presidentille Recep Tayyip Erdoganille. Lisäksi Argentiinan presidentti Javier Milei kertoo saaneensa Trumpilta kutsukirjeen.
Rauhanneuvostoon ei ole nimitetty yhtäkään palestiinalaista edustajaa.
Rauhanneuvoston alaisuudessa toimivan Gazan kansallisen siviilineuvoston (GNAC) on määrä johtaa Gazan jälleenrakentamista. Siviilineuvostoon nimitetään 15 palestiinalaista asiantuntijaa ja sen johtoon on nimitetty Nabil Ali Shaath. Shaath on aiemmin hoitanut useita ministerivirkoja palestiinalaishallinnossa.
Gazaan on määrä perustaa myös kansainvälinen rauhanturvajoukko, joka ennen pitkää korvaisi Israelin armeijan läsnäolon alueella. Trumpin rauhansuunnitelman mukaan äärijärjestö Hamasin tulisi luovuttaa aseensa tälle rauhanturvajoukolle. Näiden ISF-joukkojen komentajaksi on nimitetty Yhdysvaltojen armeijan kenraalimajuri Jasper Jeffers.
Israel ei hyväksy neuvoston kokoonpanoa
Israel kuitenkin kommentoi lauantaina, ettei se ole antanut hyväksyntäänsä Trumpin rauhanneuvostolle.
Hamas on puolestaan sanonut aiemmin hyväksyvänsä Gazan hallinnoinnin luovuttamisen palestiinalaisille teknokraateille, mutta se ei ole kommentoinut Trumpin julkistamaa rauhanneuvostoa.
Trumpin rauhansuunnitelma ja rauhanneuvosto ovat saaneet osakseen kovaa kritiikkiä palestiinalaistahoilta ja asiantuntijoilta. Keskeisenä ongelmakohtana pidetään sitä, että päätöksenteko Gazan asioista siirretään palestiinalaisilta ulkopuolisille, monelta osin Israelille myönteisille tahoille.
Lisäksi on vielä epäselvää, millä rauhanneuvoston ja sivilihallinnon työ rahoitetaan.
Aselepo on rakoillut pahasti
Yhdysvallat julisti torstaina, että Gazassa siirrytään Israelin ja Hamasin välisen aseleposopimuksen toiseen vaiheeseen. Rauhanneuvoston ja siviilihallinnon perustaminen ovat osa tätä vaihetta.
Lisäksi sopimuksen toiseen vaiheeseen kuuluvat myös Hamasin aseistariisunta ja Israelin armeijan vetäytyminen lähemmäs Gazan rajoja.
Israel ja Hamas allekirjoittivat 9. lokakuuta Trumpin laatiman 20-kohtaisen sopimuksen.
Sopimuksen ensimmäisessä vaiheessa Hamasin oli määrä vapauttaa kaikki israelilaiset panttivangit sekä toimittaa panttivankien ruumiit Israelille. Israelin piti vetää joukkonsa sovitun linjan taakse, sallia humanitaarisen avun kuljetukset Gazaan täysimääräisesti sekä avata Gazan ja Egyptin välinen Rafahin rajanylityspiste. Osapuolet sitoutuivat taisteluiden lopettamiseen.
Sovituista asioista on toteutunut pääosin vain panttivankien vapauttaminen, tosin Hamas etsii edelleen yhden panttivangin ruumista. Hamasin mukaan Israel ei ole vapauttanut kaikkia lupaamiaan palestiinalaisvankeja.
Tämän vuoksi esimerkiksi tämä uutistoimisto Reutersin haastattelema gazalaismies on skeptinen aselevon etenemisen suhteen:
Israel ja Hamas ovat syyttäneet toisiaan aselevon rikkomisesta. Gazan viranomaisten mukaan Israelin iskuissa on kuollut aselevon jälkeen ainakin 460 palestiinalaista, joiden joukossa on YK:n mukaan noin sata lasta. Israel on ilmoittanut kolmen sotilaan kuolemasta.
Israelilaisen Haaretz-sanomalehden mukaan Israelin armeija ei ole myöskään pysynyt keltaisen linjan takana, vaan jatkanut operaatioitaan myös syvemmällä Gazassa.
Israel on päästänyt aselevon aikana aiempaa enemmän humanitaarista apua Gazan kaistalle, mutta avustusjärjestöjen ja Gazan terveysviranomaisten mukaan apu ei vieläkään ole riittävää.
Talven rankkasateet ja kovat tuulet ovat tehneet osista pakolaisten telttakyliä asuinkelvottomia. Israel ei päästä alueelle rakennustarvikkeita, joilla gazalaiset voisivat rakentaa tukevampia suojia.
Joulukuussa Israel kielsi yli kolmenkymmenen humanitaarisen toimijan, kuten Lääkärit ilman rajoja -järjestön osastojen toiminnan Gazassa.
Rafahin rajanylityspiste on yhä suljettu.
Lähde: Reuters