Yle kertoi torstaina, että hyvinvointialueiden hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajille maksettavien vuosipalkkioiden määrä vaihtelee suuresti eri alueilla.
Palkkioissa on jopa 88 000 euron ero.
Esimerkiksi Kanta-Hämeessä aluehallituksen puheenjohtaja saa vuodessa 91 644 euroa.
Pienimmän vuosipalkkion eli 3 480 euroa saa Etelä-Karjalan hyvinvointialueella aluehallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen. Hän on myös SDP:n kansanedustaja.
Vertailun tulos ei yllättänyt
Suna Kymäläinen kertoo tiedostaneensa palkkionsa pienuuden jo aiemmin, eikä vertailun tulos tullut yllätyksenä.
Hän ei ole halunnut pyytää nykyistä suurempaa palkkiota, sillä Etelä-Karjalan hyvinvointialue kärsii kriittisestä taloustilanteesta. Hyvinvointialue päätyi äskettäin myös massairtisanomisiin.
– Teen aika paljon talkoilla töitä, Kymäläinen lisää.
Hänen mielestään nykyinen palkkio toimii kansanedustajalle tai eläkeläiselle, mutta uusia puheenjohtajia kohtaan tilanne on kestämätön.
– Monien on vaikea ottaa 50-prosenttista työtehtävää vastaan oman työnsä ohessa. Puheenjohtajuus ei saa jäädä vain harvojen mahdollisuudeksi.
Vaativa pesti
Suna Kymäläinen kertoo, että hallituksen puheenjohtajan tehtävä teettää päivittäin runsaasti työtä. Siihen kuuluu esimerkiksi palkkojen ja kuittien hyväksymistä.
Lisäksi on kokouksia, kuten lautakuntien ja hyvinvointialueen puheenjohtajien yhteisiä kokouksia.
– Tämä ei ole niin sanottu harrasteleva pesti, vaan tämä vaatii paneutumista ja tekemistä.
Suna Kymäläisen tilanne on siinä mielessä erikoinen, että hän ei ole aluevaltuuston jäsen. Hän putosi ehdokaslistalta SDP:n virheen takia.
Palkkiot tarkasteltava uudelleen
Kymäläisen mukaan ei ole kohtuullista, että palkkioiden väliset erot ovat valtavan suuria. Omaa palkkiotaan hän ei pidä täysin kohtuullisena.
– En lähde sanomaan, mikä olisi kohtuullinen taso, mutta kyllä tässä pitäisi tehdä jonkunnäköistä tarkastelua ihan tasavertaisuuden vuoksi.
Kymäläinen ei kadu ryhtymistään hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajaksi. Hän lähtisi siihen uudelleenkin, vaikka pesti on ollut raskas.
Hän ei tiennyt, että hyvinvointialue joutuisi todella mittaviin yt-neuvotteluihin. Se on ollut henkisesti raskasta.
– Toisaalta tässä paljon on myös toiveikkuutta, että pääsemme kehittämään asioita, ja että rahoitustilanteen hulluus korjattaisiin tulevina vuosina. Se toisi enemmän mahdollisuuksia kehittää hyvinvointialuetta.