Suomessa on vallalla edelleen rakennusten purkuvimma. Arkkitehti ja apulaisprofessori Panu Savolainen Aalto-yliopistosta saa lähes päivittäin kyselyjä eri kohteiden suojelusta eri puolilta maata.
Isoista kaupungeista Turussa on Suomen vanhin rakennuskanta, ja sielläkin taloja on purku-uhan alla. Muissa kaupungeissa tilanne on vielä Turkua vaikeampi.
Suomessa puretaan vuosittain 8 000 rakennusta, ja se on Panu Savolaisen mukaan paljon.
– Ei Turku kansallisesti katsottuna erityinen pahis ole. Tampereen tauti oli pahempi, Oulun tauti oli pahempi, itse asiassa Helsingin tauti oli pahempi, pohtii Savolainen.
Turun tauti tarkoittaa 1960–1970-luvuilla Turussa tapahtunutta kulttuurihistoriallisten rakennusten purkamista uudisrakentamisen vuoksi.
Savolainen muistuttaa, että Turun tauti tarkoitti alun perin Turun kunnalliselämän ja liike-elämän lehmänkauppoja. Rakennusten purkamista se on tarkoittanut vasta 1990-luvulta alkaen.
Turun palosta jäi joitakin rakennuksia
Savolainen on listannut vastikään 101 Turun hienointa taloa tietokirjaan valokuvaaja Aleks Talven kanssa.
Yksi kirjaan valituista on Aurajoen rannassa oleva 1730-luvulla rakennettu Qwenselin talo, joka säästyi Turun vuoden 1827 palolta. Sitä on suojeltu jo 1940-luvulta lähtien.
Osia Turun paloa edeltävältä ajalta on Trappin talossa eli Kirjastosillan vieressä olevassa 1830-luvulla valmistuneessa Carlo Bassin suunnittelemassa asuintalossa. Siinä toimi myöhemmin pitkään tyttökoulu, joka antoi lukiotason opetusta.
Samalta ajalta on myös Kingelinin huvimaja, joka on tiettävästi Suomen ensimmäinen huvimaja. Se on nykyään Sibelius-museon pihassa, jonne se siirrettiin Aninkaistenkadulta 1960-luvulla.
Isot asuinpalatsit
Verdandin asuinpalatsi on rakennettu 1800-luvun viimeisinä vuosina. Se on Frithiof Strandellin suunnittelema uusrenessanssikerrostalo.
– Rakennukset olivat koristeellisimmillaan ihan pienen hetken 1800-luvun lopulla. Arkkitehdit joutuivat tottumaan hyvin nopeisiin tyylimuutoksiin.
Arkkitehtien Alvar Aallon ja Aino Marsio-Aallon suunnittelema Lounais-Suomen Maalaistentalo valmistui 1920-luvun lopulla.
Panu Savolainen on pohtinut, miksi Turussa on niin vähän naisarkkitehtien rakennuksia.
– Meillä ei ole Turussa ollut arkkitehtikoulutusta. Nuorten naisten vetämiä toimistoja on ehkä enemmän Oulussa, Tampereella ja Helsingissä.
Uuttakin arkkitehtuuria pitää suojella
Savolaisen mukaan Turussa purku uhkaa yhä paitsi 1800-luvun puutalo-, myös viime sotien jälkeistä arkkitehtuuria.
Hän itse arvostaa useita uusia liikerakennuksia. Yksi niistä on Turun kauppatorin laidalle 1960-luvulla rakennettu arkkitehti Viljo Revellin Turkuun suunnittelema rakennus, KOP-kolmio.
– Tämä oli silloin hypermoderni liikekeskus ja aivan jotain uutta. Se on hienosti kestänyt aikaa ja restauroinnin jälkeen kohotettu alkuperäiseen arvoonsa. Se on tavallaan valtava nuoli, joka työntyy kohti kaupungin keskipistettä.
Savolaisen mukaan yleinen ilmiö Suomessa on, että 1980- ja 1990-lukujen liiketiloja puretaan surutta ja tilalle tehdään suuria ostoskeskuksia kehäteille.
Turun uusinta, isoa, julkista arkkitehtuuria edustaa rakenteilla oleva Musiikkitalo Fuuga.
– Rakennuksesta itsestään ei ole mitään pahaa sanottavaa. Se on kuitenkin väärässä paikassa ja tuhoaa hienon 1960-luvun julkisten rakennusten sommitelman. Sen olisi voinut laittaa Hämähäkkitontille, kertoo Savolainen.
