Lahdessa oppilaaksiottoalueen muutos on aiheuttanut vanhemmissa ihmetystä. Alueista on käyty keskustelua somessa, osa vanhemmista on ollut myös yhteydessä kaupungin edustajiin tai rehtoreihin.
Viime syksynä sivistyslautakunta päätti luopua erillisistä oppilaaksiottoalueista. Päätöksen vaikutukset näkyvät nyt ensimmäistä kertaa, kun syksyllä koulunsa aloittavien vanhemmat ovat saaneet tiedon, mihin kouluun lapselle on osoitettu paikka.
Enää ensimmäisen luokan aloittavien koulu ei määräydy asuinalueen perusteella. Osa vanhemmista ei ole ollut tyytyväisiä kaupungin osoittamaan lähikouluun. Syitä ovat esimerkiksi se, että koulumatka on pidempi kuin lähimpään kouluun olisi ollut, tai se, että kavereita on osoitettu eri kouluun.
Lahden kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Matti Saarela kertoo, miten yhden oppilaaksiottoalueen järjestelmä toimii.
Kuka tekee päätökset oppilaan lähikoulusta ja millä perusteella?
Meillä on hallinnossa muun muassa palvelupäälliköt, jotka katsovat koulupaikan osoittamista jokaiselle koulutulokkaalle.
Vaikka kaupunki on yksi yhteinen oppilaaksiottoalue, meillä on ajatuksissa olemassa koulujen oppilaaksiottoalueet, jotka suurin piirtein noudattavat entisiä alueita.
Meillä on kuitenkin uusia periaatteita, kuten maksimiryhmäkoko. Siksi joudumme katsomaan koulupaikan osoittamista eri tavalla.
Miten ryhmäkoon maksimimäärä on nyt muuttunut?
Aiemmin meillä ei ollut maksimiryhmäkokoa. Ensimmäisellä luokalla saattoi olla jopa 28 oppilasta. Nyt sivistyslautakunta on vahvistanut, että ryhmässä saa olla enintään 22 oppilasta. Palvelupäällikkö voi ylittää määrän kymmenellä prosentilla painavasta syystä.
Osa esikouluryhmän lapsista on osoitettu eri kouluihin. Ovatko kaverit peruste sille, mihin kouluun lapsi osoitetaan?
Kaverit eivät ole virallinen oppilaaksiottoperuste. Olemme katsoneet kuitenkin niin, että samasta esikouluryhmästä siirtyy aina useampi lapsi samaan kouluun.
Miten lapsen koulumatka vaikuttaa siihen, mihin kouluun hänet osoitetaan?
Se on ryhmäkoon jälkeen tärkein periaate. Perusopetuslain hengen mukaan lähikoulu ei ole aina lähin koulu.
Nyt koulumatkat voivat muuttua suuntaan ja toiseen. Aikaisemmin oli tilanteita, joissa oppilasta ei voitu osoittaa vieressä olevaan kouluun, koska se oli eri oppilaaksiottoalueella. Joillakin koulumatkat saattavat pikkuisen pidentyä.
Ensimmäisellä ja toisella luokalla kuljetusraja on kolme kilometriä. Emme halua lisää kuljetuskustannuksia, joten pyrimme pitämään matkat käveltävinä.
Saavutettavuus tarkoittaa myös turvallisia koulureittejä. Harkinnanvaraista kuljetusta voi hakea, jos matka on turvaton.
Kuinka kiveen hakattuja ehdotetut lähikoulut ovat?
Katsomme uudestaan kaikkien niiden lasten koulupaikat, jotka eivät ole vahvistaneet osoitettua koulupaikkaa. Tarkastelemme tilannetta ryhmäkoon, koulumatkan, sisarusperusteen ja esikoulupolun kannalta, ja arvioimme, voimmeko osoittaa koulupaikan uudelleen.
Millaisia säästöjä yksi oppilaaksiottoalue tuo kaupungille?
Jos oppilaaksiottorajat olisivat yhä tiukat, olisimme joutuneet perustamaan uusia ryhmiä, koska ryhmiin ei mahdu oppilaita. Se olisi tarkoittanut aina yhden opettajan palkkakustannuksia. Nämä ryhmäkohtaiset kustannukset ovat merkittäviä vuositasolla.
Osa vanhemmista on pelännyt yhden oppilaaksiottoalueen olevan keino siirtää lapset lopulta pois Kasakkamäestä ja Nastolasta ja sulkea alueiden koulut. Mitä tiedämme Kasakkamäen koulun kohtalosta?
Meillä on aluepalvelutoimikunta, joka hoitaa yhdessä virkamiesten kanssa palveluverkkoon liittyvää työtä. Työ valmistuu tämän vuoden aikana.
Palveluverkkoasioita käsitellään kuntalaisten kanssa aluetilaisuuksissa.
Oppilaiden määrä vähenee noin 2500:lla vuoteen 2040 mennessä. Silloin palveluverkkoon syntyy paljon tyhjää tilaa. Se on taloudellisesti haastava tilanne. Meidän täytyy vähentää kustannuksia. Mieluummin panostamme opetukseen kuin tiloihin.
Kasakkamäkeen on nyt täytynyt osoittaa enemmän oppilaita kuin alun perin ajateltiin. Joudumme tutkimaan vaihtoehtoa, jossa ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaista muodostettaisiin yhdysluokka.
Millaista tietoa on Nastolan koulujen kohtalosta?
Meillä saavutettavat koulumatkat ovat kriteereissä korkealla. Siitä näkökulmasta ei ole vaihtoehto, että Nastolasta osoitettaisiin Lahden keskustaan asti koulupaikkoja. En näkisi siinä uhkakuvaa.