Minnesotan suurimmat kaupungit ovat muuttuneet taistelutantereeksi, kun kaupunkien asukkaat ovat lähteneet kaduille vastustamaan Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviraston (ICE) maahanmuuttajiin kohdistamia ratsioita.
ICE:n ratsiat Minnesotassa ja niitä vastustavat mielenosoitukset alkoivat jo joulukuussa. Ne ovat kuitenkin yltyneet sen jälkeen, kun ICE ampui kuoliaaksi 37-vuotiaan naisen, Renee Nicole Goodin viime viikon keskiviikkona Minneapolisissa.
Mielenosoittajat, ICE ja Valkoinen talo ovat kaikki osoittaneet, että he eivät anna periksi, Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula sanoo Ylelle.
– Mielenosoittajat haluavat, että ICE lähtee kaupungista ja Valkoinen talo on päättänyt, että he laittavat Minneapolisin kuriin ja ojennukseen.
Maunulan mukaan ICE-ryhmien ylilyönnit ovat selviä ja Yhdysvaltain perustuslain näkökulmasta kyseenalaisia. Agentit ovat esimerkiksi pyytäneet sivullisilta henkilötodistuksia ja todistuksia kansalaisuudestaan. He ovat myös tunkeutuneet tiloihin, joihin heillä ei ole etsintälupaa.
– He ovat ilmoittaneet, että ”me teemme kuten haluamme”.
ICE:n ratsioita nähtiin viime vuonna eri puolilla Yhdysvaltoja. Minnesotassa viraston toiminta on kuitenkin ollut poikkeuksellisen aggressiivista.
George Floydin murha tapahtui juuri Minneapolisissa vuonna 2020. Siitä käynnistyivät valtavat mellakat eri puolilla Yhdysvaltoja.
Maunulan mukaan mellakat olivat kaikkein rajuimmat juuri Floydin kotiosavaltiossa Minnesotassa.
– Trump oli erittäin raivoissaan näistä mellakoista, ja hän on pitänyt niitä osasyynä vaalitappiolleen vuonna 2020. Trumpin satsaaminen Minneapolisiin saattaa olla henkilökohtaista.
Maunula arvioi Trumpin haluavan osoittaa, että tällä kertaa Minneapolisissa hän pitää kurin.
Huomionarvoista on, että ICE:n toiminta on yhdysvaltalaismedian mukaan laajempaa ja raaempaa demokraattien hallitsemissa osavaltioissa ja kaupungeissa.
ICE:n toiminta on muuttunut
ICE on vuonna 2003 perustettu, Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön alaisuudessa toimiva virasto.
Sekä ICE että sitä johtava ministeriö perustettiin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen, Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden lisäämiseksi.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisella virkakaudella sisäisen turvallisuuden ministeriötä on johtanut presidentin uskollinen liittolainen Kristi Noem. Valkoisessa talossa kotimaan turvallisuudesta vastaavana neuvonantajana toimii maahanmuuttovastaisista mielipiteistään tunnettu Stephen Miller.
ICE:n keskeisin tehtävä on sen perustamisesta lähtien ollut maahanmuuton ja etenkin laittoman maahanmuuton valvominen.
Trumpin toisella virkakaudella moni asia on kuitenkin muuttunut.
– Aiemmin ICE on etsinyt rikoksista tuomittuja maahanmuuttajia, jotka on määrätty karkotettaviksi. Trumpin palattua valtaan viesti on ollut, että kaikki maahanmuuttajat karkotetaan, Turun yliopiston tutkijatohtori Oscar Winberg sanoo.
Trumpin hallinto luokittelee kaikki luvatta maahan tulleet ja maassa luvatta oleskelevat rikollisiksi, vaikkeivät he ole Yhdysvalloissa asuessaan syyllistyneet rikoksiin.
Alla olevalla videolla Oscar Winberg kuvailee ICE:n muuttunutta toimintaa:
Winbergin mukaan Trumpin hallinto on antanut ICE:lle uusia toimivaltuuksia, mikä on tehnyt sen toiminnasta aiempaa väkivaltaisempaa ja aggressiivisempaa.
Myös Marko Maunulan mukaan ICE:n toiminta on nyt huomattavasti laajempaa. Virasto on hänen mukaansa myös huomattavasti paremmin rahoitettu.
– Trumpin kaudella ICE on periaatteessa saanut niin paljon rahaa, kun se vaan keksii käyttää ja hyvin laajat toimivallat.
Maunulan mukaan Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance on sanonut ICE:n agenteille, ettei heidän tarvitse olla huolissaan.
– Hallinto on luvannut pitää huolen siitä, ettei heitä koskaan syytetä mistään. Käytännössä ICE:lle on siis annettu vapaat kädet toimia parhaaksi näkemällään tavalla, oli se sitten miten aggressiivista tahansa.
Myös Trumpin tukijana tunnettu maailman suosituinta podcastia juontava Joe Rogan on kyseenalaistanut ratsiat ja vertaillut ICE:n toimintaa natsi-Saksan salaiseen poliisiin Gestapoon, joka vainosi juutalaisia ja maan hallinnon vastustajia.
Video näyttää ICE:n ja Minneapolisin asukkaiden yhteenoton 14. tammikuuta:
Maunulan mukaan viranomaisten aggressiivinen toiminta on kostautumassa Trumpille.
– Mielipidemittauksissa kansan tuki ICE:n toiminnalle ja Trumpin maahanmuuttopolitiikalle on laskenut, Maunula sanoo.
Trump kaataa rahaa ICE:n laariin
Trump on toisen virkakautensa aikana leikannut rahoitusta lukuisilta virastoilta ja avustusjärjestöiltä. ICE:n kohdalla suunta on ollut päinvastainen.
ICE työllistää tällä hetkellä yli 20 000 ihmistä, ja sillä on yli 400 toimistoa ympäri Yhdysvaltoja, viraston omilla sivuilla kerrotaan.
Viraston vuosiraportin mukaan sen budjetti oli noin 9 miljardia dollaria vuonna 2024.
Tänä vuonna viraston budjetti on moninkertaistumassa, The New York Times on kertonut.
Trump esitti viime vuonna kongressille ICE:n perusbudjetin nostamista 11,3 miljardiin dollariin vuonna 2026.
Alla oleva taulukko osoittaa miten ICE:n rahoitus on muuttunut vuosien saatossa.
Viime vuonna kongressissa hyväksytyssä ”isossa kauniissa lakipaketissa” ICE:lle korvamerkittiin lisäksi noin 75 miljardia dollaria seuraavalle neljälle vuodelle.
Rahoitus sisälsi noin 30 miljardia dollaria 10 000 uuden ICE-agentin palkkaamiseksi, sekä noin 45 miljardia viraston vankiloiden laajentamiseen.
Jos lisärahoituksen jakaa tasan neljälle vuodelle, nostaa se viraston keskimääräisen vuosibudjetin noin 28 miljardiin dollariin eli noin 24 miljardiin euroon. Se vastaa noin neljännestä Suomen valtion budjetista.
Uudistukset tekevät ICE:sta Yhdysvaltain ylivoimaisesti suurimman lainvalvontaviraston sekä rahoitukseltaan että henkilökunnan määrältä.
Oheinen grafiikka näyttää Yhdysvaltain liittovaltion lainvalvontaviranomaisten budjetit suhteessa ICE:een.
Miksi ICE:n toimia vastustetaan niin jyrkästi?
Yhdysvaltalaisten vastarinta ICE:n toimintaa vastaan on lisääntymässä.
Turun yliopiston tutkijatohtori Oscar Winbergin mukaan sosiaalinen media vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat viranomaisten toimintaan.
– Ihmiset näkevät, että naapureita haetaan kodeista ja työpaikalta pelkästään ulkonäkönsä perusteella. ICE on lisäksi ollut hyvin väkivaltainen ja he vaikuttavat omaavan täydellisen koskemattomuuden.
Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula taas kokee, että amerikkalaiset puolustavat nyt omia perustuslaillisia oikeuksiaan.
– Amerikkalaiset ovat hyvin sitoutuneita omiin oikeuksiinsa ja autonomiaansa. Kansa on hätkähtänyt siitä, että liittovaltion aseistautunut ryhmä saapuu yhtäkkisesti ja ryhtyy tekemään ratsioita ja vaatii sivullisia esittämään papereitaan ilman syytä epäillä heitä mistään rikoksesta.
Mihin levottomuudet voivat vielä johtaa?
Valkoisen talon ja Minnesotan osavaltion välinen pattitilanne herättää kysymyksen siitä, mihin kaikkeen levottomuuksien jatkuminen ja yltyminen voi johtaa.
Winbergin mukaan Trump on jo puhunut kapinalain käyttöön ottamisesta Minnesotassa, jotta armeija voidaan lähettää paikan päälle. Niin hän on aiemmin tehnyt muun muassa Los Angelesissa.
Winbergin mukaan kapinalaki antaa liittovaltiolle ja presidentille enemmän valtuuksia.
– Hän voi esimerkiksi lähettää kansalliskaartin Minnesotaan ja ottaa sen haltuunsa. Se johtaisi taas liittovaltion ja osavaltion väliseen konfliktiin.
Marko Maunulan on vaikea ennustaa, mihin kaikkeen tilanteen kärjistyminen vielä voi johtaa.
– Valkoinen talo on päättänyt yllyttää tilannetta lähettämällä Minneapolisiin lisää joukkoja. Osavaltion viranomaiset tietysti vievät tämän asian oikeusistuimeen.
Maunulan mukaan paljon riippuu siitä, miten oikeusistuimet tulkitsevat liittovaltion agenttien toimivaltuuksia osavaltiossa, jonka johto ei halua heitä sinne.