YK:n lastenjärjestö Unicef on myöntänyt 14 Suomen kunnalle tunnustuksen lapsiystävällisyydestä vuonna 2025. Tunnustuksen saivat Hamina, Hattula, Hämeenlinna, Kemiönsaari, Kempele, Keuruu, Kotka, Kurikka, Lappeenranta, Liperi, Salo, Tammela, Vaasa ja Vihti.
Tunnustus tarkoittaa sitä, että kunta on kehittänyt toimintaansa lapsiystävällisemmäksi Suomen Unicefin tekemien kriteereiden mukaisesti.
Tunnustus voi hämmästyttää Haminassa, jossa kaupunki on juuri päättänyt lakkauttaa Kirkkojärven koulun. Päätökset kuitenkin tehdään lapset huomioiden, sanoo Haminan perusopetuksen asiantuntija Maaret Lommi.
– Olemme kysyneet tarkkaan lapsilta, mikä on tärkeintä nykyisessä koulussa, olivat ne sitten luokkahuoneita, henkilöstöä, liikuntasaleja tai pihoja. Sitten olemme katsoneet, miten niitä voisi ottaa huomioon ja toteuttaa, jos vanhaa koulua ei voida säilyttää, Lommi kuvaa.
Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa on yksi niistä asioista, joiden takia Hamina sai tunnustuksen.
Tunnustusta varten pitää täyttää kriteerit
Tunnustuksen saadakseen kunnan pitää ottaa huomioon lasten näkökulma ja ajatukset myös muissa kuin koulupäätöksissä.
Lasten näkemys pitää ottaa huomioon Unicefin erityisasiantuntija Oona Kareisen mukaan esimerkiksi kaavoituksessa sekä puistojen ja uimahallien suunnittelussa, sillä myös lapset ovat kuntalaisia.
Noin puolet Suomen lapsista asuu kunnassa, joka kehittää lapsiystävällisyyttään Unicefin tuella. Näistä 59 kunnasta 43 on saanut Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Tunnustuksia on jaettu vuodesta 2013 lähtien.
Kriteerit perustuvat kansainvälisiin lapsen oikeuksiin. Ennen tunnustusta kunnan pitää kartoittaa nykytilanne ja määritellä lapsia kuullen, mikä olisi tärkein kehittämiskohde.
– Myönnämme tunnustuksen määriteltyjen tavoitteiden toteutumisesta. Unicef on kiinnostunut aina konkreettisista tuloksista, sanoo Kareinen.
Lapset saavat Wilma-viestejä
Haminan koululaisilta tuli Maaret Lommin mukaan suunnitteluvaiheessa palautetta siitä, etteivät he saa riittävästi vaikuttaa asioihin. Se ratkaistiin tekemällä yhteinen malli jokaiseen kouluun oppilaskunnan toiminnasta.
Lapset toivoivat Wilma-viestejä myös itselleen. Nyt oppilaat saavat viestejä kolmannelta luokalta lähtien. Viestit menevät edelleen myös vanhemmille.
Haminassa lapset ovat päässeet vaikuttamaan ruokalistoihin. Lisäksi koululaiset haluavat vaikuttaa siihen, millaisia pihoja heille suunnitellaan.
Lapsiystävällisyyteen kuuluu sekin, että kunnan pitää parantaa haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän tilannetta. Hamina päätti selvittää lapsille tehdyllä kyselyllä, millaista maahanmuuttajalasten arki on ja miten sitä voisi parantaa. Nyt heidätkin otetaan huomioon päätöksenteossa.
– Täytyy vain muistaa mielipiteet ja tehdä mahdollisimman lapsiystävällisiä päätöksiä, Lommi sanoo.
Korjaus 16.1.2025 klo 10.23 Tarkennettu, että 14 tunnustusta tulivat vuonna 2025. Tarkennettu myös, että Noin puolet Suomen lapsista asuu kunniss, joissa kehitetään lasiystävällisyyttä. Tunnustuksen ovat saaneet vain osa.