Turkulaisessa hoivakodissa viime joulukuussa tapahtunut kuolemantapaus on kiihdyttänyt jälleen keskustelua vanhustenhoidon tilasta Suomessa.
Hoivakotien henkilöstön määrä on vähentynyt tänä vuonna, koska lakisääteinen henkilöstömitoitus laski viime vuoden alussa.
Esimerkiksi Turun yliopiston yleislääketieteen emeritaprofessori ja geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä kertoi tapahtuman jälkeen olevansa huolissaan hoivakotien henkilöstöresursseista.
Hoivakodeissa tulee lain mukaan olla henkilökuntaa vähintään 0,6 työntekijää jokaista potilasta kohden.
Hoivakodissa, jossa kuolemantapaus sattui, henkilöstömitoitus oli joulukuussa tehdyssä tarkastuksessa 0,72, viestittää Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen Ylelle.
Tässä jutussa kerromme, miten henkilökuntamitoitus lasketaan, miten sitä valvotaan ja mitä liian alhaisesta mitoituksesta seuraa.
Vain asiakastyötä tekevät lasketaan
Henkilöstömitoitus tarkoittaa kolmeviikkoisjakson aikana töissä olleiden työntekijöiden työtuntien määrää suhteessa ympärivuorikautisessa hoidossa olevien määrään, kertoo johtava asiantuntija Elina Uusitalo Lupa- ja valvontavirastosta.
Henkilöstömitoitus ei siis tarkoita, että hoivakodissa olisi joka hetki 0,6 työntekijää asukasta kohden.
– Siellä tehdään kolmivuorotyötä. Yöllä ei ole yhtä paljon henkilökuntaa paikalla kuin päivällä tai aamulla, Uusitalo sanoo.
Kaikkia hoivakodissa työskenteleviä ei huomioida, sillä laskelmassa ovat mukana vain välitöntä asiakastyötä tekevät henkilöt. Se tarkoittaa muun muassa sairaanhoitajia, sosionomia ja fysioterapeutteja. Lain perusteella lukuun lasketaan kolmetoista ammattiryhmää.
Henkilöstömitoituksen ulkopuolelle jäävät tukitoimet, kuten laitoshuolto ja pyykkäys.
Lain vaatima henkilöstömitoitus ei aina riitä
Ensisijainen vastuu henkilöstömitoituksen valvonnasta on palveluntuottajalla itsellään. Lisäksi valvontavelvollisuus on palveluiden ostajalla eli esimerkiksi hyvinvointialueilla.
Aina 0,6 ei ole riittävä määrä henkilökuntaa, Elina Uusitalo huomauttaa. Henkilöstömitoituksen täytyy olla asiakkaiden palveluntarvetta vastaava.
– Henkilöstön tarve on liikkuva. Asiakkaiden toimintakyky muuttuu sinä aikana, kun hoivakodissa asutaan.
Tästä syystä joissain hoivakodeissa henkilöstömitoitus on asetettu korkeammalle kuin laki vaatii.
Hoivakotien henkilöstömitoitus kootaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kahdesti vuodessa. Tiedot ovat julkisesti nähtävillä.
Alitukset hyvin harvinaisia
THL:n tilastojen mukaan henkilöstömitoituksen alitukset ovat harvinaisia. Esimerkiksi Turussa henkilöstömitoitus alittui viime keväänä vain yhdessä hoivakodissa, kun tilastoihin on listattu kaikkiaan 60 laitosta.
– Alituksia on todella vähän ja suurimmalla osalla näistä mitoitus on 0,59. Toki on pyrittävä, että se olisi 0,6, Lupa- ja valvontaviraston johtava asiantuntija Elina Uusitalo sanoo.
Henkilöstömitoituksen alittamisesta voi tulla seuraamuksia, mutta ne mitoitetaan tilanteen mukaan.
Alitukset ja sen vaikutukset hoivapaikan toimintaan arvioidaan tapauskohtaisesti. Valvontaviranomainen antaa tarvittaessa huomautuksen.
– Jos asiat ovat oikein huonosti, voidaan antaa määräyksiä ja tarvittaessa keskeyttää hoivapaikan toiminta. Mutta kuten THL:n tilastoista näkee, tällaisia ei ole näköpiirissä, sanoo Uusitalo.