Viime vuosi oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin maapallolla, kertovat EU:n Copernicus-ilmastopalvelun tuoreet tiedot. Vuosi oli kuitenkin vain marginaalisesti eli 0,01 astetta viileämpi kuin vuosi 2023 ja 0,13 astetta viileämpi kuin vuosi 2024. Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin ja 2023 toiseksi lämpimin.
Kulunut kolme vuotta oli samalla ensimmäinen kerta, jona kolmen vuoden jakson keskilämpötila on ylittänyt kriittisenä pidetyn puolentoista asteen lämpötilan nousun esiteolliseen tasoon eli vuosien 1850-1900 tasoon verrattuna.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoo, että kolmen vuoden kehitys korostaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen torjunnan kiireellisyyttä.
– Kyse ei ole yksittäisestä poikkeusvuodesta vaan pitkäaikaisesta kehityksestä, joka lisää sään ääri-ilmiöitä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntiin maailmanlaajuisesti, Taalas sanoo laitoksen tiedotteessa.
Viimeisimmät 11 vuotta ovat olleet maapallolla mittaushistorian 11 lämpimintä. Vuosi 2024 oli ensimmäinen ja tähän mennessä ainut kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila on ylittänyt esiteollisen tason 1,5 asteella. Mittaushistoria ulottuu vuoteen 1850.
Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Lisäksi tulisi pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.
Lämpörasitusta, maastopaloja sekä jääpeitteen sulamista
Ilman lämpötila maapallon maa-alueilla oli viime vuonna toiseksi lämpimin mittaushistoriassa, kun taas Etelämantereella mitattiin lämpimin vuotuinen lämpötila ja arktisella alueella toiseksi lämpimin.
Copernicuksen raportissa annetaan esimerkkejä kuumuuden vaikutuksista. Puolella maapallon maapinta-alasta oli viime vuonna keskimääräistä useammin päiviä, jolloin vähintään voimakkaan lämpörasituksen raja ylittyi. Tämä tarkoittaa, että koettu lämpötila oli vähintään 32 celsiusastetta.
Lisäksi kuumuus lisäsi maastopalojen määrää. Esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa raportoitiin viime vuonna ennätyskorkeat maastopalojen vuosipäästöt.
Niin arktisella alueella kuin Etelämantereella jääpeite suli, ja merijään laajuus oli useina kuukausina ennätyksellisen pieni.