Itä-Afrikassa Tansaniassa avattiin neljä vuotta sitten johtajaopisto, jolla oli aivan erityinen rahoittaja.
Kiinan kommunistinen puolue tuki opiston rakentamista noin 40 miljoonalla dollarilla. Rakennus nousi Tansanian suurimman kaupungin Dar es Salaamin liepeille.
Opiston tehtävänä on kouluttaa johtajia valtapuolueille Tansanian lisäksi viiteen muuhun itäisen ja eteläisen Afrikan maahan.
Kiinan kommunistinen puolue on mukana laatimassa opetussuunnitelmia, ja se myös järjestää opistossa koulutustilaisuuksia.
Tällaiset koulut ovat yksi työkaluista, joilla Kiina pyrkii vaikuttamaan globaalin etelän maiden nykyisiin ja tuleviin päättäjiin, sanoo tutkija Christine Hackenesch.
Kartta-ajo näyttää, missä opisto sijaitsee:
Kiina on lisännyt panostustaan Afrikkaan pari vuosikymmentä. Se on investoinut, lainoittanut ja käyttänyt pehmeää valtaa muun muassa kulttuuriyhteistyön ja median kautta.
Nyt Kiinalle avautuu tilaa lisätä vaikutusvaltaansa, kun länsimainen kehitysrahoitus on vähenemässä. Yhdysvallat on ajanut alas kehitysyhteistyövirasto USAIDin, ja Euroopassa siirretään varoja puolustukseen.
Christine Hackenesch on tutkinut vuosia Kiinan toimintaa Afrikassa ja sen vaikutuksia Eurooppaan. Hän on vanhempi tutkija saksalaisessa IDOS-tutkimuslaitoksessa.
Hackeneschin artikkeli on mukana raportissa, jonka eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö Demo Finland ja European Democracy Hub julkaisivat tällä viikolla.
Kiina satsaa puoluediplomatiaan
Tansanian puolueopistossa on kyse niin sanotusta poliittisten puolueiden välisestä diplomatiasta.
Kiinaa johtavalle kommunistiselle puolueelle diplomatia tarkoittaa, että puolue käyttää merkittävästi rahaa ja henkilöstöä suhteiden hoitamiseen ulkomaisiin puolueisiin.
Puoluediplomatia on Kiinalle tehokas vaikutuskeino, joka ei ole tähän asti saanut kovin suurta huomiota Euroopassa.
– Tärkeä tavoite on rakentaa eliittiverkostoja maailmanlaajuisesti Kiinan ulkopoliittisten tavoitteiden edistämiseksi, Hackenesch sanoo.
Näihin kuuluu esimerkiksi ”yhden Kiinan politiikka”. Se tarkoittaa Kiinan tavoitetta saada ulkovallat tunnustamaan vain Kiinan kansantasavalta eikä Taiwania, jota Kiina pitää kapinoivana maakuntanaan.
Opintomatkat kiillottavat imagoa
Puolueiden välinen diplomatia toimii valtioiden välisen tavanomaisen diplomatian rinnalla mutta on joustavampaa ja vähemmän muodollista.
– Se voi tavoittaa monipuolisemman joukon toimijoita ja poliittisen eliitin jäseniä ennen kuin he tulevat valtaan – tai sen jälkeen kun he ovat jo jättäneet virkansa, Hackenesch sanoo.
Tutkija kertoo, mitä Kiinan kommunistisen puolueen tukemat johtajakoulutukset sisältävät:
Puoluediplomatian tavoitteena on levittää Kiinan käsityksiä esimerkiksi talouskasvusta tai ihmisoikeuksista.
Samalla Kiina voi torjua kritiikkiä ihmisoikeuksien rikkomisesta Tiibetissä ja Xinjiangissa. Ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n raportin mukaan Kiina syyllistyy Xinjiangin maakunnassa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin uiguureja ja muita muslimienemmistöisiä vähemmistöryhmiä kohtaan.
Viime aikoina kommunistinen puolue on kutsunut ulkomaisia kumppaneita entistä aktiivisemmin esimerkiksi opintomatkoille Xinjiangiin.
Vieraat näkevät tiukasti ohjatun version siitä, mitä paikan päällä tapahtuu.
– Heille esitellään hyvin myönteinen kuva tilanteesta. Sen jälkeen kiinalainen media julkaisee heidän lausuntojaan, joissa he saattavat esimerkiksi sanoa, että Xinjiangissa kunnioitetaan laajasti uskonnonvapautta.
Nämä lausunnot vahvistavat Kiinan kommunistisen puolueen asemaa kansainvälisesti, Hackenesch sanoo.
Kiina voi vahvistaa autoritaarista kehitystä
Kiinan puoluediplomatiassa ei ole mitään laitonta. Tämän jutun alussa mainittu johtajaopisto on perustettu Angolan, Etelä-Afrikan, Mosambikin, Namibian, Tansanian ja Zimbabwen valtapuolueiden aloitteesta.
Näiden puolueiden juuret ovat siirtomaa-ajan vapautusliikkeissä. Nyt niillä on paineita uudistua.
Kiinan kommunistinen puolue on niille houkutteleva kumppani, koska se on ollut vallassa pitkään ja onnistunut luomaan Kiinaan talouskasvua ja kehitystä.
Mikään johtajaopiston osallistujien kotimaista ei ole nykyään täysi demokratia, arvioivat eri tutkimuslaitokset.
Demo Finlandin raportin mukaan Kiina normalisoi puoluediplomatialla omaa autoritaarista hallintomalliaan globaalissa etelässä.
Kiinan periaate on, ettei se puutu maiden sisäisiin asioihin. Mutta kun Kiinan kommunistinen puolue rahoittaa ja tukee Afrikassa lähes pelkästään valtapuolueita, se vahvistaa vallitsevaa järjestelmää, Hackenesch sanoo.
Demokratialla on Afrikassa laajaa kannatusta. Hackenesch kertoo menossa olevasta tutkimuksestaan, jossa afrikkalaiset vastaajat kokivat, että yhteistyö sekä EU:n että Kiinan kanssa edistää demokratiaa heidän kotimaassaan.
Hackeneschin mukaan yksi syy voi olla se, että ihmiset ajattelevat yhteistyön Kiinan kanssa edistävän talouskasvua. Talouskasvun taas voidaan uskoa tukevan demokratiaa.
– Kyselytutkimuksemme perusteella ei ole näyttöä siitä, että Afrikan maiden kansalaiset kokisivat Kiinan aktiivisesti edistävän autoritaarisuutta tai heikentävän demokratiaa, hän sanoo.
Trump vetäytyy – mitä tekee Kiina?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump muuttaa nyt osaltaan koko maailmanjärjestystä ja myös sitä, miten Yhdysvallat toimii Afrikassa.
Alkaako Kiinakin toimia Afrikassa tavoilla, joita ei ole ennen nähty?
Tutkija Christine Hackeneschin mukaan ei. Kiinan ulkopolitiikkaa ohjaavat ennen kaikkea Kiinan sisäiset muutokset ja talouskehitys, hän sanoo.
– Kiina voi jatkaa valitsemallaan linjalla. Afrikan hallitukset ovat ottaneet Kiinan positiivisesti vastaan jo pitkään, enkä usko, että Yhdysvaltain toimet muuttavat tätä.
Kiinan taloudellinen toiminta Afrikassa alkoi muuttua jo ennen Trumpin toista kautta. Kiinan talouden hidastuminen on vaikeuttanut uusien suurten investointien julkistamista.
Kiina ei myöskään enää keskity Afrikassa vain suuriin hankkeisiin, vaan myös pienempiin projekteihin.
Grafiikka näyttää, miten Kiinan ja Yhdysvaltain suorat sijoitukset Afrikkaan ovat kehittyneet 2000-luvulla:
Hackeneschin mukaan Euroopassa pitäisi nyt herätä ja panostaa enemmän puolueiden kansainvälisiin suhteisiin ja vastaaviin kansainvälisiin yhteyksiin. Samalla eurooppalaiset voisivat jatkaa omien käsitystensä välittämistä demokratiasta ja ihmisoikeuksista.
– Jotta ei jätetä vain Kiinan ja muiden tehtäväksi omien arvojensa välittämistä, Hackenesch sanoo.