Iäkäs ihminen putoaa vessanpöntöltä. Hoitaja Jaana Koski kertoo, että ei saa hänen alleen nostotuolia. Se on apuväline, jolla Koski voisi keventää vanhuksen nostamista. Toisella kerralla nostotuoli on huollossa.
Vastaavia tilanteita on Suonenjoella ollut reilun kolmen kuukauden aikana 18. Hoitajat ovat soittaneet apua pelastuslaitokselta.
Se on ollut mahdollista, sillä Pohjois-Savossa kokeillaan neljän kuukauden mittaisessa pilotissa pelastajien ja kotihoidon yhteistyötä.
Hoitaja Jaana Koski kertoo videolla toivovansa pilotille jatkoa.
Suonenjoen kaltaisia yhteistyömalleja on myös muualla Suomessa. Sisäministeriön pelastusylitarkastajan Tommi Luhtaniemen mukaan ne ovat toimineet hyvin erityisesti maaseutualueilla.
Pelastajan näkökulmasta kokeilu on ristiriitainen
Kokeilulle on sovittu tarkat raamit. Periaate on, että pelastajat ovat kotihoidon työntekijän tukena asiakkaan luona, ja he eivät osallistu varsinaiseen hoitotyöhön kuin poikkeustilanteissa.
Pelastaja Mika Syri on käynyt kotihoidon apuna kolme kertaa. Kerran hän kävi nostoapuna, mutta kahdessa muussa tapauksessa paikalla oli tarve ambulanssille.
Syrille tilanne on ristiriitainen. Hänellä on lähihoitajan koulutus, ja hän kokee, että voisi auttaa paljon enemmän.
Pilottia johtava pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen sanoo, että ammattilaiset voivat keskustella työnjaosta. Jos tilanne on kriittinen, pelastaja voi auttaa hoidossa.
– Meillä jokaisella on velvollisuus auttaa, sanoo Kärkkäinen.
Kärkkäinen johtaa jo toistamiseen samanlaista pilottia. Kuusi vuotta sitten yhteistyötä kokeiltiin Kainuussa, ja siitä tuli pysyvä käytäntö
Pelastuslakia ei kierretä, koska vastuu on kotihoidolla
Mika Syrin mielestä Suonenjoen pilotissa on ristiriitaista myös se, että pelastajat eivät mene paikalle pelastajina, vaan kyseessä on muu esimiehen määräämä tehtävä. Pelastajan tehtävät on määritelty laissa, ja kotihoidon auttaminen ei ole kuulu niihin.
Syri on pohtinut jopa sitä, kierretäänkö pilotissa lakia.
– Pelastuslaki ei tunne kokeilun tapaa toimia avustavassa tehtävässä.
Kärkkäinen sanoo, että lakia ei kierretä, koska vastuu paikan päällä on kotihoidolla ja pelastajalla on koko ajan valmius siirtyä lain mukaisiin pelastustehtäviin.
Henkilöstö tarvitsee rajanvetoon perehdytystä
Hyvinvointialueen kotiin vietävien palveluden alue-esihenkilö Jonna Maapuron mielestä pilottissa on vielä kehitettävää.
– Että tunnistamme, mitkä tehtävät voivat kuulua jatkossa yhteiseen toimintaan.
Kotihoidon työntekijät tekevät työtään yksin ympäri vuorokauden. Hoitajat ovat antaneet Suonenjoen kokeilusta hyvää palautetta.
Maapuron mukaan yksi syy on, että tunne avunsaamisesta parantaa työturvallisuutta.
– Kun tietää avun olevan mahdollista, se vähentää työntekijöiden kokemaa psykososiaalista kuormitusta.
Maapuro kertoo, että ennen pilottia hoitajat pyysivät apua muilta kotihoidon työntekijöiltä. Yöaikaan apu tuli naapuripaikkakunnalta esimerkiksi noin 20 kilometrin päästä Rautalammilta. Viimeinen keino oli soittaa apua hätäkeskuksen kautta.
Suonenjoen pilotti päättyy tammikuun lopussa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoite on laajentaa Suonenjoen mallia myös muille pelastusasemille. Jatkoa mietitään kevään aikana.