Lapin hyvinvointialueen täytyy tarkentaa lisäsäästösuunnitelmaa jo tämän kuun aikana valtion asettamalle arviointiryhmälle.
Arviointiryhmä vaatii, että sekä tämän vuoden talousarvio että seuraavien vuosien taloussuunnitelmat pitää purkaa nykyistä tarkemmin ja eritellä säästötoimenpiteet yksityiskohtaisemmin. Toimenpiteillä pitää olla selkeät aikataulut ja euromääräiset tavoitteet. Suunnitelmien täytyy olla sitovia, ja niillä täytyy varmistaa alijäämien kattaminen kohtuullisessa aikataulussa.
Alijäämää on jo noin 200 miljoonaa euroa. Tämän vuoden talousarvion mukaan alijäämää kertyy vielä 6 miljoonaa lisää.
Hyvinvointialue ei ole säästänyt tarpeeksi
Laphan aluehallitus katsoo, että jo päätettyjen säästöjen lisäksi täytyy etsiä uusia säästötoimia.
Myös jo päätettyjen säästöjen toteuttaminen on jäänyt tekemättä, Laphan aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa (kesk.) sanoo.
– Mehän emme nyt tosiasiassa ole vielä kovin paljon säästäneet. Kulut ovat kasvaneet hyvinvointialueen aikana keskimääräistä vähän nopeammin. Meillä on ollut suunnitelmia säästöistä, mutta ne eivät ole muuttuneet todeksi, Peisa kertoo.
Säästöjen jääminen vain suunnitelmiksi on herättänyt arviointiryhmässäkin huolta ja kritiikkiä.
– Kai suunnitelmissa on ollut konkretian puutetta. Toisaalta niiden toteutumista ei ole seurattu (tarpeeksi). Jollakin tavalla pitäisi varmistaa, että säästöohjelma jatkossa toimii, ja että siihen päästään tarttumaan kiinni, jos säästöt eivät toteudu.
Aluehallituksen mukaan nyt pitää keskittyä lakisääteisten palvelujen turvaamiseen ja karsia tai järjestellä uudelleen kaikkea muuta toimintaa.
Peisan mukaan säästöjä voidaan saada vielä ikäihmisten palveluista ja ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, erikoissairaanhoidosta, vuodeosastoverkon karsimisesta sekä Lapin keskussairaalan toiminnan tehostamisesta.
– Lapin keskussairaalaan (Rovaniemelle) siirtyy Länsi-Pohjan kirurginen osasto (Kemistä), ja sinne mahdutetaan myös entisiin tiloihin perusterveydenhuollon osasto pikkuhiljaa kasvattaen, Peisa kertoo.
Kritiikkiä myös vanhasta kuntamallista
Arviointiryhmä kritisoi Lapin hyvinvointialuetta myös siitä, että Laphan palveluverkko pohjautuu edelleen vanhaan kuntamalliin, vaikka välimatkat eivät kaikkialla Lapissa sitä edellytä.
Tämä tarkoittaa Peisan mukaan Länsi-Pohjan aluetta, joka on ”Lapissa kuntien suhteen kompakti alue.”
– Alustavasti on kaavailtu, että asiointialueena ja yhtä aluetta terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa olisi Kemi, Keminmaa, Simo ja että kuntarajaa pyrittäisiin rikkomaan. Eli väestö käyttäisi sujuvasti palveluita tällä alueella, Peisa toteaa.
– Meille on annettu tässä selkeät vaateet päätöksenteon suhteen. Helmikuun kokouksessa aluevaltuuston täytyy saada palvelurakenne linjattua ja erikoissairaanhoitoon liittyvät muutokset päätettyä ja aikataulutettua, Peisa sanoo.
Kritiikki valtuuston käsittelyssä helmikuussa
Arviointiryhmän mukaan johdonmukainen ja suunnitelmallinen eteneminen on tärkeää myös henkilöstön jaksamisen kannalta.
– Talous on oikaistava määrätietoisesti vuoteen 2030 mennessä, mikä on vaativa ja kova urakka. Ministeriöt haluavat meiltä konkreettisia näyttöjä, että saamme päätöksiä tehtyä ja olemme vakavasti liikkeellä talouden korjaamiseksi, Peisa sanoo.
Lain mukaan alijäämät tulee kattaa tänä vuonna. Arviointimenettelyn myötä Lapin hyvinvointialueelle on annettu kuitenkin lisää aikaa. Silti nykyisen taloussuunnitelman mukaan se ei onnistu vielä edes vuonna 2030.
Valtion asettama arviointiryhmä pitää hyvänä vaihtoehtona talousarviossa olevaa laskelmaa, jossa tähän mennessä kertyneet alijäämät olisi puolitettu vuoteen 2028 mennessä.
Lapin hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli saamaansa kritiikkiä maanantaina kokouksessaan ja merkitsi asian tiedoksi. Laphan aluevaltuusto käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 23. helmikuuta.
Kuuntele Timo Peisan koko haastattelu Yle Areenassa:
