Iranissa saattaa vaihtua johto, mutta se ei välttämättä tuo iranilaisille uusia vapauksia, arvioi kansainvälisen tutkimuslaitos International Crisis Groupin asiantuntija Ylelle.
Ihmiset eri puolilla Irania ovat vastustaneet pappishallintoa kaupunkien kaduilla jo yli kaksi viikkoa. Britannian yleisradioyhtiö BBC arvioi eilen tiistaina, että mielenosoituksissa kuolleita voi olla jo tuhansia. Myös Iranin viranomaiset puhuivat tiistaina noin 2 000 kuolleesta.
Iranin johtoon kuitenkaan tuskin noustaan opposition riveistä, vaan todennäköisempää on, että valta siirtyy nykyisen eliitin sisällä, sanoo International Crisis Groupin (ICG) Iran-ohjelman johtaja Ali Vaez.
Osa nykyhallinnosta pyrkisi uhraamaan johtajansa ja säilyttämään omat etunsa, jos Iraniin olisi syntymässä poliittinen tyhjiö protestien seurauksena tai esimerkiksi Yhdysvaltain toimien takia, Vaez arvioi videohaastattelussa.
– Iranissa voisi tapahtua jotain samanlaista kuin Venezuelassa, jossa pää uhrattiin ruumiin säilyttämiseksi, Vaez vertaa.
Hän tarkoittaa Yhdysvaltain iskua Venezuelaan tammikuun alussa. Iskussa Donald Trumpin hallinto syrjäytti presidentti Nicolás Maduron. Maduron hallinto jäi kuitenkin valtaan ja tekee Trumpin mukaan yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa.
Trump on uhannut Iranin johtoa sotilaallisilla toimilla mielenosoittajien kohtelun takia. Eilen tiistaina hän kehotti iranilaisia jatkamaan protesteja ja sanoi ”avun olevan tulossa”.
Joutuuko nykyinen pappisjohto syrjään?
Euroopassa on ennakoitu, että Iranin nykyhallinnolla on enää päiviä tai viikkoja vallassa. Vaezin mielestä tällaiset arviot ovat ennenaikaisia.
– Hallinto on menettänyt oikeutuksensa Iranin enemmistön silmissä. Se yrittää selvitä kriiseistä, joihin sillä ei ole ratkaisua. Siksi se tulee lopulta kaatumaan, mutta on vaikea ennustaa, milloin tämä tapahtuu, Vaez sanoo.
Hän vertaa Iranin islamilaista tasavaltaa Neuvostoliittoon 1980-luvun alussa: se on ideologisesti konkurssissa ja poliittisesti umpikujassa eikä pysty ratkaisemaan taloutensa ongelmia.
Se ei kuitenkaan ole menettänyt tahtoa taistella olemassaolostaan, Vaez sanoo.
Iranin ylimmän johdon vaihtuminen on joka tapauksessa ajan kysymys, sillä korkein uskonnollinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei on jo 86-vuotias. Vaezin mukaan Khamenein fyysinen kunto on heikentynyt viime aikoina.
Video näyttää, miten Iranin johto on sanonut mielenosoittajia mellakoijoksi ja leimannut heidät terroristeiksi:
Khamenei on myös saanut jo pitkään kritiikkiä turvallisuuselinten sisällä, Vaez sanoo.
– Uskonnollista johtoa pidetään vallankumouskaartissa koko ajan enemmän taakkana kuin etuna.
Vallankumouskaarti on Iranin armeijan kanssa rinnakkainen sotilasorganisaatio. Nimensä mukaisesti sen tehtävä on suojella Iranin islamilaisessa vallankumouksessa vuonna 1979 perustettua valtiojärjestystä.
Vaezin mukaan on mahdollista, että Iranin johtoon nousevat seuraavaksi juuri vallankumouskaartin jäsenet, jotka syrjäyttävät Khamenein.
Se tarkoittaisi kansalaisten vapauksia polkevan sortokoneiston jatkoa.
Oppositiolta puuttuu keulakuva
Iranin mielenosoitusliikkeen heikkous on se, että oppositiolla ei ole yhtä yhteistä keulakuvaa. Tästä on osaltaan pitänyt huolen turvallisuuskoneisto, joka on vuosia pannut oppositiota matalaksi.
Maanpaossa olevilla oppositioryhmillä taas ei ole Iranin sisällä tarvittavia organisaatioita hallinnon kaatamiseksi.
Yhdeksi keulakuvaksi on tarjolla Iranista vuonna 1979 maanpakoon lähteneen shaahin poika Reza Pahlavi. Iranista ulos päässeillä somevideoilla näkyy, kuinka mielenosoituksissa on huudettu monarkiaa kannattavia iskulauseita.
Yhdysvalloissa asuvalla Pahlavilla on kannatusta varsinkin Iranin ulkopuolella. Pahlavi on sanonut valmistautuvansa palaamaan Iraniin ja sanonut, että hänen työnsä on johtaa Iranin siirtymää demokratiaksi.
International Crisis Groupin Ali Vaezin mukaan Pahlavi on yhä kiistelty hahmo. On epäselvää, miten suosittu hän on Iranissa.
– Hän ei vielä ole oppositiota laajasti yhdistävä johtaja, vaikka onkin selvästi suositumpi kuin aiemmin, Vaez sanoo.
Opposition ongelmana on, että vaikka iranilaisten enemmistö näyttää olevan yksimielinen siitä, mitä he eivät halua, he eivät ole yksimielisiä siitä, mitä haluavat tilalle, Vaez sanoo.
Jos protestit laantuvat, uudet alkavat pian
Iranista on erittäin vaikea saada tietoja, koska hallinto rajoittaa kansalaisten yhteyttä ulkomaailmaan muun muassa internetyhteyksiä katkomalla.
SIksi myös mielenosoitusten tämänhetkisestä laajuudesta on vaikea saada tarkkaa kuvaa.
Alla oleva kartta näyttää, miten mielenosoitukset ovat levinneet eri puolille Irania. Nettipimennon takia on mahdollista, että mielenosoituksia on ollut näiden lisäksi muillakin paikkakunnilla:
Iranilaiset ovat lähteneet kaduille moneen otteeseen viimeisten noin 15 vuoden aikana. Joka kerta Iranin autoritaarinen pappishallinto on tukahduttanut mielenosoitukset verisesti.
Jos protestiaalto nyt laantuisi turvallisuusjoukkojen väkivallan myötä, uudet mielenosoitukset voivat alkaa jo lähiviikkoina, asiantuntija Ali Vaez sanoo.
– Hallinto keskittyy aina protestien tukahduttamiseen eikä niiden taustalla olevien syiden ratkaisemiseen. Se tarkoittaa, että hallinto vain ostaa aikaa ennen seuraavaa yhteenottoa, Vaez sanoo.
Uusiin protesteihin tarvitaan hänen mukaansa vain pieni sytyke. Iran on ruutitynnyri, koska huono hallinto on ajanut ihmiset syvään epätoivoon ja ahdinkoon, Vaez kuvaa.