Pelastajista ei enää ole pulaa Kymenlaaksossa. Vuodenvaihteessa oli auki kuusi pelastajan paikkaa, joihin tuli 22 pätevältä ihmiseltä hakemukset.
Pelastusjohtaja Juhani Carlson on tyytyväinen.
– Nyt on oikein erinomainen tilanne, hän sanoo.
Maan tasolla tilanne ei ole yhtä hyvä. Sisäministeriön pelastusosaston strategia- ja ohjausyksikön johtaja Tiina Snellmanin mukaan pelastajapulaa ei ole selätetty, sillä pelastajia jää lähivuosien aikana paljon eläkkeelle. Myös palvelutasossa, erityisesti toimintavalmiudessa on puutteita.
Snellmanin mukaan usealla hyvinvointialueella on aluehallintovirastojen antamia korjausmääräyksiä toimintaansa, sillä palvelutaso ei ole ollut riittävä. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue sai viime vuonna huomautuksen siitä, ettei työntekijöitä ollut riittävästi.
Listasimme alle syyt siihen, miksi pelastajapula on saatu Kymenlaaksossa ohitettua.
Voit myös katsoa videolta miten Juhani Carlson asian tiivistää:
1. Osaajia on nyt enemmän
Kuopion Pelastusopistossa ja Helsingin pelastuskoulussa koulutetaan aiempaa enemmän pelastajia alalle. Ensimmäinen suurempi porukka valmistui loppuvuodesta, mikä helpottaa osaajien palkkaamista.
2. Auki olevia virkoja ei välttämättä kaikkialla täytetä
Kaikki alueet eivät välttämättä palkkaa uusia pelastajia yhtä hanakasti kuin Kymenlaakso, sillä hyvinvointialueilla on tiukka taloudellinen tilanne. Se on johtanut säästöihin myös pelastuslaitosten toiminnassa.
– Avoinna olevia pelastajavirkoja ei välttämättä ole heti täytetty. Niitä on mahdollisesti lykätty odottamaan talouden osalta suotuisampaa aikaa, Snellman sanoo.
Juhani Carlsonin mukaan ilmiö on auttanut Kymenlaaksoa, sillä kisa osaavista pelastajista ei ole niin kova tällä hetkellä.
3. Kymenlaakson säästöt eivät estäneet rekryjä
Vaikka Kymenlaaksonkin hyvinvointialue säästää, pelastuspuolella on saatu Carlsonin mukaan pidettyä lakisääteiset pelastuspalvelut laadukkaina. Tarvittavat pelastajat on voitu palkata.
4. Meren äärellä on monipuolisemmat tehtävät
Carlsonin mukaan myös itse maakunnan ominaisuudet houkuttelevat.
Suurten tehtaiden ja raideliikenteen lisäksi alueella on Itämeri sekä satamat ja toisaalta Repoveden kansallispuisto. Samaan aikaan Venäjä on naapurina niin merellä kuin maalla.
– Varsinkin valmistuneet haluavat vaativuutta tehtävään, jotta saa tehdä mielekästä työtä, Carlson sanoo.
Kahdeksan vuotta Kymenlaaksossa työskennellyt pelastaja Tuukka Malinen pitää juuri siitä, että työtehtävät vaihtelevat laajalla skaalalla joka päivä.
5. Moderni kalusto ja paloasemat
Malinen kehuu Kymenlaaksosta myös modernin kaluston ja paloasemat. Tuorein uudistus oli syksyllä valmistunut pääpaloasema Kotkaan. Kouvolan pääpaloasema peruskorjattiin ja laajennettiin pari vuotta sitten.
Loppuvuodesta valtio antoi pelastuslaitoksille 2,5 miljoonaa euroa ölyntorjuntakaluston uusimiseen. Kymenlaakson koordinoi kaluston hankintaa Suomenlahden pelastuslaitoksille tämän vuoden aikana.
6. Hyvä yhteishenki
Henkilöstökyselyissä työpaikkaa Kymenlaakson pelastuslaitoksella on haluttu Carlsonin mukaan suositella. Kyselyissä on myös näkynyt työyhteisön hyvä henki. Malinen on samaa mieltä.
– Työyhteisö on erinomainen, hän sanoo.