Etelä-Karjalan hyvinvointialue on uusinut valtiolle pyyntönsä lisärahoituksesta tälle vuodelle.
Lisäksi hyvinvointialue jätti oikaisuvaatimuksen viime vuonna käsiteltyyn lisärahoitushakemukseen, jossa se haki valtiolta ensisijaisesti 83 miljoonan euron lisärahoitusta vuosille 2025 ja 2026.
Hyvinvointialue haki valtiolta lisärahoitusta turvatakseen riittävät peruspalvelut. Valtioneuvosto hylkäsi hakemuksen syksyllä.
Oikaisuvaatimuksessaan hyvinvointialue kyseenalaistaa erityisesti tätä vuotta koskevat perustelut.
Valtioneuvoston mukaan hyvinvointialueen tekemä, tätä vuotta koskeva lisärahoitushakemus oli ennenaikainen. Päätöksen mukaan lisärahoitusta voi hakea vain kuluvalle vuodelle.
Hyvinvointialue katsoo, että valtioneuvosto on tulkinnut lakia väärin.
– Kritisoimme tulkintaa siitä, että lisärahoitusta voitaisiin arvioida vain kulloinkin käsillä olevan varainhoitovuoden aikana, kertoo hyvinvointialueen johtajan viransijainen Kaisa Heino.
Kyse on hyvinvointialueiden rahoitusta koskevasta laista ja sen tulkinnasta. Hyvinvointialueen mukaan missään ei ole luettavissa, että lisärahoituksen tarvetta arvioitaisiin vain käsillä olevan varainhoitovuoden osalta.
Heinon mukaan asiassa on kaksi ulottuvuutta.
– Valtioneuvosto katsoo, että lisärahoituksen tarkastelussa ei voida ottaa huomioon aikaisempien vuosien kertyneitä alijäämiä eikä toisaalta voida etukäteen katsoa seuraavan vuoden rahoituksen riittävyyttä.
Lisärahoituksen hakemista korostettu
Etelä-Karjalan hyvinvointialue viittaa oikaisuvaatimuksessaan oikeuskanslerin viime keväänä antamaan ratkaisuun. Sen mukaan hyvinvointialueiden ensisijainen keino on hakea lisärahoitusta, mikäli niiden rahoitus ei muuten riitä lakisääteisten palveluiden järjestämiseen.
Myös hallinto-oikeus on todennut, ettei hyvinvointialue ollut tarkastellut lisärahoituksen hakemisen mahdollisuutta tehdessään lainvastaisen talousarvion. Hyvinvointialue on hakenut tästä hallinto-oikeuden tuomiosta valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Lisärahoituksen merkitystä palveluiden turvaamisessa on korostanut myös eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Laki vastaan palvelut
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on jo aiemmin todennut, ettei se pysty kattamaan alijäämiään lain vaatimassa ajassa ilman, että asukkaiden lakisääteiset palvelut vaarantuvat.
Lain mukaan hyvinvointialueen pitäisi sopeuttaa tänä vuonna 83 miljoonan euron alijäämät.
Heinon mukaan se tarkoittaisi sitä, että hyvinvointialueen olisi pistettävä kaksi kolmasosaa henkilöstöstä pihalle.
– Kolmannes toiminnoista olisi enää sen jälkeen käynnissä. Emme pystyisi perusoikeustasolla turvaamaan asukkaiden palveluita, Heino sanoo.
Hyvinvointialue on tarvittaessa valmis viemään lisärahoituspäätöksen korkeimpaan oikeusasteeseen saakka. Myös oikeuskanslerille on lähtenyt uusi kantelu.
– Ennen kaikkea tässä on kyse siitä, että lait pitäisi muuttaa.
Säästöjä hyvinvointialue on jo toteuttanut. Hyvinvointialue muun muassa irtisanoo yli 300 vakituista työntekijää.